Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025


Ja todella City'n lävitse kulkiessa pari kolme sellaista kohtausta tapahtuikin: mutta Buckingham ei kääntänyt päätänsäkään katsoaksensa kuinka niille kävi, jotka hän oli kumoon ajanut. D'Artagnan seurasi hänen perässänsä keskellä huutoja, jotka olivat sangen paljo kirouksien kaltaisia.

Jos he jotakin tietäisivät, eivät he tuolla tavoin kyselisi, sanoi d'Artagnan itsekseen. Mutta mitähän he kokevat saada tietää? Varmaankin, onko herttua Buckingham Pariisissa ja onko hän kohdannut tai kohtaava kuningatarta. D'Artagnan pysähtyi tähän ajatukseen, joka kaikesta siitä päättäen, mitä hän oli kuullut, ei ollut todenmukaisuutta vailla.

Buckingham tahtoi hymyillä vielä viimeisen kerran, vaan kuolema katkaisi hänen ajatuksensa, joka jäi hänen otsallensa viimeiseksi lemmensuudelmaksi. Samassa hetkessä saapui herttuan lääkäri hämmästyneenä paikalle; hän oli jo ehtinyt mennä amiraalilaivalle, ja sieltä saakka oli häntä täytynyt noutaa.

GLOSTER. Tervehdi Hastingsia, sano, että Vanhoista hänen verivainoojistaan Huomenna suonta lyödään Pomfretissa, Ja pyydä, että mistress Shorelle Siit' ilosta hän antaa lisäsuukon. BUCKINGHAM. Niin, mene, Catesby; toimi taitavasti. CATESBY. Kyll', arvo herrat, visusti ja tarkkaan. GLOSTER. Sult' ennen makuutako tiedon saamme? CATESBY. Kyll' arvo herra, saatte.

BUCKINGHAM. Jos rakkauden innost' estelette, Arastain lasta, tuota veljenpoikaa, Sill' onhan tuttu sydämmenne hellyys Ja vaimokas ja herkkä säälinne, Jot' aina osoititte suvullenne Ja kaiken-säätyisille poikkeuksetta, Niin tietäkää: jos suostutte tai ette, Nepaanne kuninkaaks ei tule koskaan; Valaistuimelle istutamme toisen Sukunne herjaksi ja turmioksi; On päätös tämä; jääkää hyvästi.

D'Artagnan katseli hämmästyneenä tuota miestä, joka rakkausasioittensa palvelukseen käytti kaikkea sitä rajatonta valtaa, jonka kuninkaan luottamus oli hänelle suonut. Buckingham näki nuoren miehen kasvojen eleistä mitkä ajatukset hänen mielessään liikkuivat, ja hän hymyili.

Setä, hän ivaa minua ja teitä: Kun olen pikkuinen kuin marakatti, Mua voitte muka selässänne kantaa! BUCKINGHAM. Kuin sattuvat on sutkapuheet hällä! Ivaansa setää kohtaan lieventääkseen Somasti, sieväst' itseään hän ilkkuu. Niin nuori ja niin viekas, ihme, kumma!

Haa, kavaltaja! huudahti Buckingham, sinä olet murhannut minut! Murhaa, murhaa! kirkui Patrik.

Minä luulen, sen sanon Teidän Majesteetillenne toistamiseen, että kuningatar vehkeilee kuninkaansa valtaa vastaan, vaan minä en suinkaan ole sanonut hänen vehkeilevän hänen kunniaansa vastaan. Ja minä sanon: molempia vastaan; minä sanon teille, ett'ei kuningatar minua rakasta; minä sanon teille, että hän rakastaa toista ja minä sanon teille, että tuo toinen on herttua Buckingham!

GLOSTER. Pelkäänp', Ett' olen jonkun virheen tehnyt, joka Pahalta paistaa porvariston silmään, Ja josta nyt saan nuhtelua kuulla. BUCKINGHAM. Niin olettekin; suvaitkaatte toki Nyt pyynnöstämme korjata se virhe. GLOSTER. En turhaan elä kristityssä maassa.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät