United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän tiesi itsellään olevan enää vaan kaksi päivää aikaa, hän tiesi että kun käskykirjeesen oli vaan saatu Buckingham'in nimi, joka oli sitä helpompi saada, koska se oli asetettu väärälle nimelle, josta Buckingham ei voinut päästä tietoon, kestä oikeastaan oli kysymys että kun käskykirjeesen vaan oli saatu Buckingham'in nimi, toimittaisi parooni hänet heti kohta laivaan.
Nyt, nuori ystäväni, sanoi hän, on Englanti meidän molempien vallassa; mitä haluatte, mitä toivotte? Vuodetta, vastasi d'Artagnan; tällä hetkellä, se täytyy tunnustaani, sitä kaikkein enimmän tarvitsen. Buckingham antoi d'Artagnan'ille kamarin, joka oli hänen huoneensa vieressä.
PRINSSI. Asiakirjaanko se perustuu Vai ajast' aikaan käypään muistojuttuun? BUCKINGHAM. Asiakirjaan, armollinen prinssi. PRINSSI. Mut mitä, jos ei siitä oiskaan kirjaa; Ijäti pitäis totuuden tok' elää Ja perintönä käydä ajast' aikaan Maailman viimeisimpään päivään asti. Sanotaan, viisas laps ei elä kauan. PRINSSI. He, mitä, setä, sanotte? GLOSTER. Ett' elää, kirjattakin, maine kauan.
Tultuansa hotellin pihalle, Buckingham hyppäsi alas hevosen selästä ja huolimatta siitä sen enempää, heitti ohjakset kaulalle ja harppasi ylös portaita.
Ensimmäinen kohtaus. Salisbury. Aukea paikka. BUCKINGHAM. Siis kuningasta ei saa puhutella? SHERIFFI. Ei, hyvä loordi; nyt vaan malttamusta.
Te olette oikeassa, herra, vastasi Buckingham; sanokoon hän siinä tapauksessa kuninkaalle, että minä olen päättänyt ryhtyä sotaan ja että tämä toimenpide on ensimäinen vihollisuuden osoitus Ranskaa vastaan. Kirjuri kumarsi ja meni. Nyt ollaan huoleti siltä puolelta, sanoi Buckingham kääntyen d'Artagnan'iin.
PALVELIJA. Jumala suokoon niiden kauan kestää! HASTINGS. Suur' kiitos vaan! Kas, tuossa juomarahaa. PALVELIJA. Ma kiitän nöyrimmästi. PAPPI. Kah, mylord! Iloista nähdä teidän armoanne. HASTINGS. Sua kiitän sydämmestäni, sir John. Sinulle viime ripist' olen velkaa, Kun tulet ensi pyhänä, niin maksan. BUCKINGHAM. Kamariherrallako pappi luonaan?
Ken hyvää herttuaa ei kuolleeks tiedä? Ei sovi vainaan ruumist' ilkastella. EDWARD. Ken hänt' ei kuolleeks tiedä! Ken sen tietää? ELISABETH. Hyväinen taivas, tätä mailmaa! BUCKINGHAM. Minäkö kalvas niinkuin muut, lord Dorset? DORSET. Niin kyllä, loordi; tääll' ei ainoata, Jonk' ei nyt poskilt' oisi puna poissa. EDWARD. Clarenceko kuollut? Peruutinhan käskyn.
Tuo paisuneiden sydämenne murto, Jok' äsken sidottiin ja lastoitettiin, On hoidettava, vaalittava tarkoin. Minusta paras pienin saatoin tuoda Ludlow'sta nuori prinssi Lontooseen Kruunattavaksi täällä kuninkaaksi. RIVERS. Miks pienin saatoin, mylord Buckingham?
Minun sanottavaani ei sovi kuulla kenenkään muun kuin teidän itsenne, mylord. Poistu, Patrik, sanoi Buckingham, mutta pysy kellon kuuluvilla; minä kutsun sinua hetkisen perästä. Patrik meni. Nyt olemme kahden kesken, herra, sanoi Buckingham; puhukaa.