Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025


Ennen oli hän kuitenkin ollut pystyssä ja toimittanut askareitaan, mutta nyt paha henki näytti saaneen hänet kokonaan valtaansa. Beda muori huokasi syvään; joll'ei Jumala armahtaisi häntä ja lähettäisi hänelle apua Hanna tädin kautta, ei tämä voinut päättyä muuten kuin että Antti joko tulisi heikkomieliseksi tai lopettaisi itsensä. Mutta myöhempään aamupäivällä tuli täti, niinkuin oli luvannut.

Näin kului pari tuntia; Antti makasi yhä liikkumatonna, sillä välin kun Beda muori tallusteli huoneessa ja asettautui kehräämään. Pari kertaa sairas äkkiä nousi istualleen sängyssä, katsoi ympärilleen silmät hurjasti tuijottavina, pyyhkäisi kädellä otsaansa ja laskeutui taas vuoteeseen. Kolmatta vuorokautta hän oli tässä tilassa.

Herra jesta ... herra jesta ... vaikeroi Beda muori nyt se vasta tulee heikkomieliseksi, saattepa nähä... Antti, sanoi Hanna täti lempeimmällä äänellään, tarttui häntä lujasti käsivarteen ja pakotti hänen olemaan alallaan, tahtooko Antti nyt tulla meidän kanssamme tupaan, niin saamme yhdessä kiittää Herraa suuresta armostaan.

Ai kiitos siitä, sanoi Beda muori ja pyyhkäisi peukalolla kyyneleen kummastakin silmästä, kunhan tulisitte siunattuun aikaan! Mie oikein oon ahistuksessa, että se Antti tekee ittelleen pahaa. Mutta eihän Jumala sitä tok' salline?

Se on luonnotonta, että ihminen sillä tavalla suree kurjaa mammonaa! Sitähä'ä mie sanon, jatkoi Beda muori melkein iloisena, Antti, sanon mie, elä sure noin epäristillisesti sellasta, josta Jesus on sanonu', ettei meiän pi'ä surra, aarteista, joita koi ja ruoste raiskaa, sanon mie. Ja nähkääs täti, sentähen paholainen saa sellasen vallan sen ylitte, kun se suree epäristillisesti.

Hän tervehti ystävällisesti ensin Beda muoria ja sitte Anttia, mutta tämä ei vastannut, vaan katsahti tätiin arasti sivultapäin. No, kuinka Antin laita on, kysyi täti, otti tuolin ja istuutui vuoteen ääreen taputtaen sairasta käsivarteen. Mutta Antti ei vastannut; puri vaan huuliaan entistä lujemmin ja kääntyi taas seinään päin. Täti otti nyt esiin raamattunsa ja alkoi silmäillä sitä.

Hyvää päivää, Beda muori, vastasi täti ja nyökäytti päätään sivullepäin, kuinka nyt on laita, koska kuuluu niin pahalta?

Hyvästi, sanoi täti päätään kääntämättä ja Beda muori nousi hitaasti ja lähti pois. Raskain askelin vanhus asteli kotia kohden. Hänen tupasensa oli noin puolentunnin matkan päässä Hanna tädin asunnosta metsän takana. Melkein häntä vähän pelotti, kun aukaisi oven, hän pelkäsi, niinkuin aina viime aikoina, näkevänsä Antin riippuvana jossakin, tai muuten olevan hengetönnä itsemurhan kautta.

Näe vielä, kuinka loistaa, henkii, hehkuu tääll' Isidorus, Beda ja se Rikhard, mi yli-ihminen ol' aatostyöltään. Tää, josta katsees minuun kääntyy, valo on hengen, joka aatteiss' ankarissa tulevan myöhään kuolemankin katsoi. Se valo ijäinen on Sigier'n, joka kouluissa luennoiden Olkikadun totuudet karsaat syllogismein sinkos

Hän hengitti keveämmin kun näki Antin tavallisuuden mukaan viruvan vuoteella. Hän makasi aivan liikkumatonna; kun Beda muori astui sisään, heitti hän häneen pikaisen, aran katseen, mutta kääntyi heti taas seinään päin, sulki silmät ja huulet, eikä vastannut, kun muori häntä puhutteli.

Päivän Sana

sypressimetsiä

Muut Etsivät