Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. lokakuuta 2025


Minä autan sinut huoneeseesi.

Minä panen ne kokoon ja autan sinua matkalle... Pane nyt joutuen ja anna murheitten mennä... Ei tässä ole aikaa kadottaa, jos tahdot joutua pitäjästä ennen päivän ylenemistä." "Käyköön kuinka hyvänsä, mutten minä vaan karkaa niinkuin varas," sanoin minä. "Te'e niinkuin tahdot... Minä olen varoittanut sinua ja olen viatoin."

Mutta, siinä on eräs suuri »mutta». Katsos, jos minun on ottaminen vastaan Rauhalahti, tulee asemani kömpelöksi sen puolesta, että täytyy hakea suuria kiinnityslainoja, joilla lunastan vävyt Minä autan sinua, sinä saat kaikki minulta etkä tarvitse ollenkaan kiinnittää. No kas niin, tunnustaakseni se olikin salainen toivoni. Kätesi tänne ja kiitos!

Eihän minulla ole syytä siihen enemmän kuin muillakaan. Mutta kun huomaan kuitenkin pelkääväni, puren hammasta ja kiroon ihmisiä. Osaisin minäkin kulkea ja osaisinpa vielä toimittaakin jotain, jos tie olisi tasaista ja ihmiset ojentaisivat kättä toisilleen, puhuen rohkaisevan iloisesti: tule, minä autan.

Minun tekee mieleni ehdottaa sinulle jotakin, Heikki, sanoi hän iloisesti. Minä rupean torppariksesi, ja niin rakennamme huoneita yhdessä; täällä on hyvää hirsimetsää. Ensin autan sinua rakentamaan hyvän talon tälle kunnaalle ja sitten pitää sinun auttaa minua rakentamaan pienoista pirttiä tuonne meren rantaan.

Minä autan häntä saamaan sopusointua hänen toiveittensa ja sen välillä, mikä hänelle on saavuttamattomissa. Sillä siihen hänestä ei ole nyt! Kaikki hänen halunsa menevät sitä suuntaa, mikä koko hänen elämänsä ijäksi jää hänelle saavuttamattomaksi. Vaan minä luon onnellisuuden tunteen hänen mieleensä. Sinun tulisi ottaa nämät asiat tyynemmin, Alfred. Eyolf on ottava minun elämäntyöni tehdäkseen.

Sunnuntaina menemme päivälliselle Hjalmarille, minä autan Annettea, sillä niin hän on pyytänyt; hän näet osaa vähemmän kuin minä, Annette raukka, mutta kyllä se onnistuu." Aivan oikein oli Hjalmar, tietymätönnä kaikista huolista, äkkiä, kysymättä, kutsunut molemmat papinperheet sunnuntaiksi päivälliselle.

Eikö totta, tulet kaiketikin takaisin tänne! Autathan minua silloin taas?" "Autan vainkin, lapsikulta!" lupaili Georg, "joskin minun pitäisi sen jälkeen hetken kauvemmin olla omassa työssäni, ole huoleti." Poika juoksi pois ja Georg jäi piirrustelemistaan ahkerasti jatkamaan.

"Lapa vaan sääriisi täältä ja sukkelaan, taikka minä autan sinua, iso viisas", sanoi Kirri uhkaavaisesti. "Eipä tässä ole mitään erinomaista kiirettä", sanoi Kolkki yhtäkaikkisesti. "Etkö sinä, sen vietävä, mene; tämä on minun huoneeni", sanoi Kirri, kävellen loukkoa kohden, josta hän sieppasi rautakohennuksen käteensä.

Sain tänä iltana kirjeen, vaarallista on siitä puhua; olen kätkenyt sen työkammiooni lukon taa. Kuninkaan kärsimät loukkaukset saavat ankaran koston; sotajoukon osasto on jo maalle astunut; meidän pitää olla kuninkaan puolta. Minä käyn häntä etsimään ja autan häntä salaa; mene sinä ja jatka haastelua herttuan kanssa, ettei hän sääliväisyyttäni huomaa.

Päivän Sana

tassutteli

Muut Etsivät