Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. lokakuuta 2025
Kaikesta tästä puheesta et saa ikävystyä, arvoisa lukijani, sillä tiedäthän sen hyvin, että olemme tulleet tänne kosio-matkalle, ja sentähden täytyy sinun kärsivällisesti kuulla ja nähdä kaikki, jottet turhaan olisi itseäsi tänne vaivannut. Aamu on juuri koittamaisillaan, kellonääni kuuluu kylässä.
Tähän korkealla olevaan turvapaikkaan oli nyt arvoisa rouva eräänä päivänä kello 3:n aikana iltapäivällä itse saattanut toivehikkaan kamarikollegiossa palvelevan poikansa ynnä nuoren kreivi Bertelsköldin siinä luvallisessa tarkoituksessa, että hänen turvattinsa oppisi harppua soittamaan niinkuin hänen isänsä oli toivonut.
Ateena teitä Tervehtii kahden senaattorin kautta; Oi, puhutelkaa heitä, jalo Timon! TIMON. Aurinko, joka virvoitat, nyt polta! No, puhukaa, te, hirtehiset! Purkoon Jokainen kunnon sana rakon kieleen, Ja joka viekas syököön kielen juurta Ja puhuessanne sen mädättäköön! 1 SENAATTORI. Arvoisa Timon, TIMON. Teidänlaisten kyllä Lien arvoinen, ja tekin Timonin.
Arvoisa ystäväni, sanoi Signildsborgin herra, ja hänen äänensä ilmaisi syvää sisällistä liikutusta; minä luotan teihin suuresti ja tahdon sitä nyt osottaa, kun teiltä pyydän neuvoa asiassa, joka koskee läheisesti minuun isänä ja on myös yhteydessä sen asian kanssa, joka meillä nyt on meneillä. Kiusaaja on koetellut minunkin huonettani.
Hiljaa, siivosti, arvoisa abbedissa, ivaili kapteeni, jos päästät pienimmänkään äänen suustasi, olet hukassa. Oikeastaan minun kai pitäisi heittää sinut ikkunasta ulos Mainiin uimaan, opettaakseni sinulle suurempaa täsmällisyyttä. Mutta minä armahdan sinua. Sano minulle vain, kurja toriämmä, mikä on tarkoitus sillä roviolla, jota rakennetaan tuolla torilla, ja ketä siellä aiotaan kärventää.
Sillä, joka tahtoo moittimisella nostaa huomiota maailmassa, tarvitsee olla arvoisa asema, korkea suku, nimi, virka, sanalla sanoen pontevuutta. Mutta semmoinen, kuin Bazil! hän moittikoon vaan, häntä ei ihmiset usko. Kymmenes kohtaus. ROSINA. Kuinka! te olette vielä täällä, herra Figaro?
Martti mestari keikahutti tapansa mukaan päätänsä taaksepäin, rummutti molemmilla käsillään täyteläistä vatsaansa ja katseli ympärillensä, silmät ihan selällänsä, alahuuli vähän pitemmällä. Sitten alkoi hän, Paumgartneriin päin kääntyneenä, näin: "Mitä, rakas, arvoisa herrani, siihenkö en olisi tyytyväinen, että saan, mitä minulle on tuleva!
Ai ai! nuori mies, varmaankin lemmenseikkoja? Olkaa varoillanne, sanon vieläkin: nainen meidät on turmioon saattanut, kaikki, niin monta kuin meitä on, ja saattaa meidät vieläkin turmioon, kaikki, niin monta kun meitä on. Uskokaa minua, lähtekää tänä iltana. Mahdotonta, arvoisa herra. Olette siis antaneet kunniasananne? Olen.
Ensikerran sai vanhus armottoman katsannon, ja hän ei tietänyt miten kävikään, kun neiti yht'äkkiä tuulen puuskana lensi huoneukseen. Siellä oli kirje; päällekirjoitus majurittarelle. Herminalla oli oikeus avata ja vastata kaikki äitinsä kirjeet. Kotelo revittiin palaisiksi. Kirje sisälti ainoasti nämä rivit: "Arvoisa rouva!
SICINIUS. Arvoisa Menenius, Te olette siis kansan valtuutettu. Pois aseet, miehet! BRUTUS. Kotiin älkää menkö. SICINIUS. Torilla tavataan. Siell' odotamme; Jos Marciot' ette sinne tuo, niin toimeen Panemme alku tuuman. MENENIUS. Hänet tuon ma. Tulla hänen täytyy, Pahinta muuten tulee. 1 SENAATTORI. Lähtekäämme. Töine kohtaus. Huone Coriolanon talossa.
Päivän Sana
Muut Etsivät