Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. marraskuuta 2025
Nuor' ystäväni, sairaat hourupäiset Näin varhain vuoteelleen suo jäähyväiset. Vanhuksen silmää huolet vartioi, Ja huolten kanss' ei uni maata voi; Vaan miss' on nuoruus raitis, suruton, Siell' uni-kulta kumppanina on. Siis varhaisen ma tulos tähden arvaan: Sua jokin mielimurre vaivaa varmaan, Vai kuinka? Ei, nyt osaan oikeaan: Tän' yönä Romeo ei lie maannutkaan.
Nyt arvaan, että huomaatte miten kaikki tämä vihdoin on loppuva. Seikat ja suhteet työntävät meitä yhä edelleen, enkä laisinkaan hämmästyisi jos tulisin pakoitetuksi menemään tähän avio-liittoon.
Ettehän minulta yösijaa kieltäne; mestari Aatami? Kuinkas Kreeta voi? On jo kauan siitä kuin viimeksi näin pikku morsiameni. No, no, hyvä herra, ei ole vielä kuulutuksille kiirettä; luehan ensin itsesi maisteriksi ja hanki hiukan enemmän leipää konttiisi, niin saammehan sitten siitäkin puhua. Mutta tulehan sentään nyt huoneeseen ja pistä poskeesi jotakin. On kai hyvä ruokahalu, arvaan ma?
TUOMAS: Siis: te olette tuon asianlaidan yhteydessä, minkä mainitsitte, tullut retkellänne myös minua ajatelleeksi? RAIMUND: Sitä en ole sanonut, teidän korkea-arvoisuutenne. TUOMAS: Ette, mutta minä arvaan sen sanomattannekin.
Akkunan luona seisovat apulainen ja lääkäri, ääneti katsellen, kuinka auringon säteet kimaltelevat huikaisevalla lumella. "Tiedättekö, pastori, mitä minä ajattelen?" kysyi viimein tohtori. "Minä arvaan", vastasi apulainen. "Teidän mieltänne masentaa se seikka, että tulitte liian myöhään." "Päin vastoin! Minä en vielä ole nähnyt tällaista kuolemata. Minä olen oppinut tänä yönä sanomattoman paljon."
"Vaiti, naapuri Proudfute, ole niin hyvä, vaikene jo", virkkoi Craigdallie, jota kunnon oltermannin inkuminen nähtävästi jo väsytti. "Siinä näkyy olevan joku salaisuus", sanoi pormestari; "mutta luullakseni minä sen arvaan.
Matin täytyi mennä hänen luokseen. Myöhään tulit, Nalle, sanoi hän hiljaa, tämän raskasta, raukeaa päätä silittäen. Mitä ne ovat tehneet sinusta? Murhamiehen, teki Nallen mieli vastata hänelle mutta hän ei osannut. Hän katsoi vain Matin silmiin yhä surullisemmin. Maailma on ollut paha sinulle, arvaan minä, jatkoi Matti.
"Vasta sitten, kun olet tehnyt tämän välttämättömän ja pelkään, ettet sinä saa sitä edes aikaan sitten voit seurata kunnianhimosi kehoitusta." Justinianus pudisti hiljaa päätään. "Et ilahduta minua puheellasi, Narses", sanoi hän katkerasti. "Sen kyllä arvaan", sanoi tämä levollisesti. "Sinä et ole enää välttämätön", huudahti Belisarius ylpeästi.
Minä arvaan, että ne vedettiin esiin umpimähkään, sillä minä olen varma siitä, että tunsin ma'un anisivedestä, anjovin-kastimesta ja salatin-soseesta.
Hänen kasvoissaan oli niin omituinen ilme, että Hildebad hyppäsi pelästyneenä karhuntaljalta, joka oli hänen vuoteenaan, ja että Tejakin kysyi kiivaasti: "Kuinka on kuninkaan laita? Kuinka hänen haavansa ovat? Kuoleeko hän?" Vanhus pudisti surullisena päätään. "Ei, mutta jos oikein arvaan, niin olisi parempi, että hän kuolisi. Sillä minä tunnen hänet ja hänen jalon sydämensä." "Mitä arvaat?
Päivän Sana
Muut Etsivät