Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. marraskuuta 2025
Minun entinen tuttavani, ajomies, oli ovella; arkku kannettiin ulos ja nostettiin hänen kärryihinsä. "Clara!" lausui Miss Murdstone varoittavalla äänellänsä. "Minä olen valmis, rakas Jane'ni", vastasi äitini. "Jumalan haltuun, Davy. Sinä lähdet omaa hyvääsi varten. Jumalan haltuun, lapseni. Sinä pääset kotiin luvan ajaksi ja tulet paremmaksi pojaksi". "Clara!" toisti Miss Murdstone.
Se ei muuta tee kuin kesäkauden kukkiaan hoitaa. Kukka-Kalle. Ville! Elkää siihen sillan arkkuun. Mikä sillan arkku siinä on? Vanhan sillan.
Hän oli yhtä mykkä ja tunnoton, kuin arkku, josta hänen muotonsa sai ainoan elon merkin, joka siinä oli. "Hän lähtee pois vuoksen kanssa", arveli Mr. Peggotty kätensä takaa. Minun silmäni olivat kosteat, ja niin olivat myöskin Mr. Peggotyn; mutta minä toistin kuiskaten: "vuoksen kanssa?" "Rannikolla ihmiset eivät saata kuolla", vastasi Mr. Peggotty, "ennenkuin vesi on melkein kokonaan laskenut.
Nuori Dubrovskij jäi seisomaan lähelle laulajia; hän ei itkenyt eikä rukoillut mutta hänen kasvonsa olivat synkät. Surullinen juhlatoimitus loppui. Vladimir meni ensinnä ottamaan jäähyväiset ruumiilta hänen jälkeensä alustalaiset. Tuotiin kansi ja arkku naulattiin kiinni. Akat itkivät kovalla äänellä, miehet usein kuivasivat kyyneleitä kädellään.
Tämän jälkeen ruumis puetetaan semmoiseksi, kuin hän eläissäänkin oli ja pannaan arkkuun. Arkun laudat ovat neljän viiden tuuman paksuisia; sen pohjalle on ripistetty sammuttamatonta kalkkia. Sitte, kuin arkku on pantu kiinni, tehdään se sementillä ilmanpitäväksi; tätä paitsi on se sisältä ja ulkoa keitinöljyllä silattu.
»Niin, ja vietiin hautaan kahdella hevosella, ja oli valkoset lakanat hevosten selässä ... ja arkku oli ihkasen täynnä hopeatähtiä niinkuin taivas vaan.» Matkamiehestä näytti niinkuin ilma olisi äkkiä pimennyt ja sen pimeän keskellä tanssinut pieniä hopeatähtiä. »Olikos se tuttu?» kysyi poika, katsellen ihmeissään matkamiehen kasvoja. »Oli», kuului tukehtunut vastaus.
Kuin hautuumaa oli huoneheni ja kolme miestä ohitseni kuin ruumisarkkua kantaen kävi lumessa keskellä hautojen. Ja kun arkku äkkiä avautui, niin teidän ma arkusta nousevan näin, mua kohti kätenne ojentui ja te lausuitte, kääntyen minuun päin: 'Mitä teet sinä siinä, mun paikallain? Ja ma näin että olinkin haudassain.» »Ah», vastas Rolla, »unes, rakkahin, jos kaunis ei, tosi kuitenkin.
"Olkaamme nyt tyytyväiset," sanoi Maurilainen, "tässä on niin paljo rikkautta kuin voimme kuljettaakin kenenkään näkemättä, ja kyllä tekemään meitä niin rikkaiksi kuin sydämemme saattaa halutakin." "Onko vielä tavaraa tuolla alhaalla?" kysyi Alkaldi. "On kalliin kaikista," sanoi Maurilainen, "iso rautapitimillä varustettu arkku, täynnä helmiä ja kalliita hohtokiviä."
"No mitäs te silloin teitte?" kysyin. "Ka me vietiin hänet kasiirmiin, pappi siunasi ruumiin, tehtihin arkku ja nyt hautahan viedään." Nuo viimeiset sanat toivat mukanaan syvän huokauksen. Vainajalla näkyi ystäviä olleen. "Tunnetteko te hänen kotioloistaan?" kysyin taasen. "Ka miks'en minä niitä tietäisi, kun naapurista olen," sanoi mies. "Kyllähän siellä surkiasti on asiat."
"Jos se on teille mieliksi, niin muistelen hänen siellä olleen". "Sen tiesin kyllä sinun todistamattasikin, ja me syynäämme nyt talonne joka nurkan". "Ja mitä varten?" "Jos jotakin löytäisimme; tuo nurkassa oleva arkku ensiksi käsiin; arkku auki!" "Kenen luvalla tulette häiritsemään meidän rauhaamme?" "Emme suinkaan sinun luvallasi, se on tietty; pitemmittä juonitta arkku auki!"
Päivän Sana
Muut Etsivät