United States or Liberia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä pelkään olleeni kovin itsekäs, mutta, Kitty, Jumala tietää, että olisin voinut luopua häntä koskaan enää näkemästä, jos olisin uskonut siitä olevan hänelle hyötyä. Jack parkaa! Jumala antakoon syntini minulle anteeksi. Mutta, Kitty, eihän se vielä voikaan olla myöhäistä? Sano uskovasi, että se ei vielä voi olla myöhäistä."

"Oli semmoinen aika, Mas'r Davy", lausui hän, kun tulimme portaita alas, "jolloin en pitänyt tätä tyttöä, Marthaa, parempana, kuin tomua minun Em'lyni jalkojen alla. Jumala antakoon minulle anteeksi, nyt on toisin!" Matkalla minä osittain puhetta vireillä pitääkseni, osittain itseäni tyydyttääkseni kyselin häneltä Ham'ista.

Anna minulle anteeksi! Ah, sinä et tiedä, miten oli. Oli niin hirmuisen hirmuista ja on vieläkin; minähän olen riistänyt kaiken ilon ja onnen sinulta. Antakoon Jumala anteeksi ja sovittakoon, mitä me surkuteltavat raukat olemme rikkoneet

"Jumal' antakoon, armollinen herra, kiitoksia toivoittamastanne. Mutta saanko pyytää teitä tietänne jatkamaan? Meidän astuntamme on teille liian verkallinen meidän seuramme teidän isänne pojalle liian halpa". "Siitä on isäni poika lähin mies päättämään, vanha mies.

Mutta antakoon hän anteiksi lyhynokkaisuuteni; sillä lyhynokkaisuutta, Jumala paratkoon, havaitsemme kaikkialla, ja se on ikävä havaitseminen. Monaistipa aattelen, jouduttuani uusiin tuttavuuksiin, kas tuostapa vasta löysin miesten miehen. Mutta eläppäs hänen kanssansa ja reisaile, niin hänpä pianki punehtuu kuin kukko ja nääsää sinua; ja tämä on ikävätä.

TOINEN KATSOJA. Minun juokoon, mutta näytän hänelle minäki. MARI. Vaan minä en usko ennen kuin näen. KATSOJA. Voi, me menemme kuin kärpäset vedessä hänen vatsaansa. Mutta yhden ainoan välipuheen minä tarvitsen; se on, teillä ei saa olla rahaa taskuissanne. Jos kellä on, se antakoon ne nyt minulle siksi ajaksi, kuin pääsen takasin. YKSI KATSOJA. Tässä on minun rahani.

Jumala antakoon sinulle paremman tahdon!" "Koska sinä aiot saarnata kirkossa?" kysyi Yrjö, kohoutuen toisen käsivartensa nojaan. "Sinähän olet oikea pappi, sinä, yhtä hyvä kuin autuas pastori Helisevä, joka lepää jo maan povessa ja jolla oli niin kaunis ääni ja niin ilkeä vaimo, että sinä et voi hänelle vertoja vetää ... saarnaa vähä vielä, se käy päinsä, soimaa minua, oikein hyvin!"

"'Se on se on , sammalsi tyttö ja vaikeni. Heti hän kuitenkin näkyi tehneen päätöksen ja heittäytyi isänsä rintaa vasten. Luottavasti katsoi hän isänsä silmiin ja alkoi: 'se on "'No se on keskeytti Pietari, vaan silloin ulvahti ovi ja sisään astui Mestari. "'Hyvää iltaa', toivotti tulija. "'Jumal' antakoon!

"Viemme kyllä", kuiskasi Gabrielle, katsoen häneen, väkinäisesti hymyillen, "minä toivon ... minä luulen ... että kaikki ehkä tulee käymään hyvin... Kaikessa tapauksessa täytyy sinun täyttää velvollisuutesi ... ja me koetamme asettaa olomme parhaimmalle kannalle." Robert tukahutti huokauksensa ja suuteli häntä otsalle. "Niin, antakoon Jumala meille siihen voimaa!" lausui hän samassa hiljaa.

Minä kohottausin uudelleen. Sisään astui kookas talonpoika, noin kolmenkymmentä vuotta vanha, terve ja punaposkinen, tukka ruskea ja leuassa lyhyt kähärä parta. Hän risti silmänsä, katsoen jumalankuvaa nurkassa, kumarsi päätä konttoristille, otti lakin molempiin käsiinsä ja oikasi itsensä. "Päivää Sidor", virkkoi paksu mies, helmillään naksutellen. "Jumal' antakoon, Nikolai Jeremeitsh."