Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
Siitä useat häntä kiittivätkin, mutta Anni yksin ei semmoisessa edeltä-arvaamisessa nähnyt mitään kiitettävää: tiettyähän se on, että jokainoan pitää tietämän arvata, kuinka oma ammattinsa on menestyvä, ja tosiasia oli kumminkin se, että tohtorin poika ja taitelia rikastuivat, sitä vastoin kun kellosepät kiittivät onneansa, että pysyivät entisellään.
Mutta Annin tuumiin se ei oikein soveltunut. Mitä te aina Selmaa kiusaatte? Antakaa hänen huvitella vapaasti niinkuin muidenkin. Mitä se sinuun kuuluu, Anni. Eihän sinun tarvitse kuunnella, mene toiseen seuraan. Selma oli siksi huvitettu kertomistaidostaan, että hän mielellään suostui sitä tekemään, milloin vaan pyydettiin.
Lents, jos vielä peräytät sanasi, sinä kyllä teet väärin, mutta sinä teet ainoastaan yhden ainoan kerran väärin, vaan jos sinä Annin nait, niin teet tuhannen kertaa, teet koko elämäikäsi väärin. Lents, Anni ei ole mikään aviovaimo sinua varten, hän vähimmin kaikista". "Sinä et häntä tunne. Te aina teette toinen toisestanne pilkkaa. Mutta minä olen oppinut tuntemaan hänen periluonteensa.
Kun hän nyt näin itseään siistiksi puki ja isosta ajasta taas pani päänsä kolmikertaiseen paksuun palmikkokruunuun, oli kuin hänen ynseä muotonsa sanoisi: minä olen Leijonan Anni enkä minä tahdo huoliini nääntyä; minä levitän siipeni täyteen lentoon, ja hänen täytyy seurata, täytyy. Olenhan minä ohjannut meidän kahta väkevintä parihevostakin.
"Nähtiin", vastasi mies, "vähän aikaa sitte näimme Anni ja minä hirven juoksevan pitkin naapurin aitavierua. Jäljet näkyvät kyllä kasteessa, sillä se meni hyvin hitaasti". "Sinun ei pitäisi olla niin rohkea, Jussi alamittainen!" sanoi vaimo. "Varmaankin vielä joudut pahaan pulaan, kun Yrjö kyttä sinua tapaa". "Tänä päivänä hän ei tee minulle mitään, Anni rukka! Hänen suostumuksellaan nyt kävelen".
Ja niin Selma olikin. Häntä melkein hiukan harmitti, kun Anni niin aikaisin tuli ja herätti hänet. Mutta ei hän sitä raskinut näyttää sentään, kun tiesi että toinen teki sen pelkästä hartaasta ystävyydestä ja halusta saada häntä loistavimmaksi »tähdeksi» päivän huvimatkalla.
TURKKA. Kiitteli kutsusta kihlajaisiini. HUOTARI. Milloin ne ovat? TURKKA. Tänä iltana. Pitää mennä sanomaan Maijalle, että kaikki pannut tulelle. Mutta tuolla jo tulee vieraita, neljä neitosta. Huvita sinä heitä sen aikaa. HUOTARI. Ovatko nämä talollisia? TURKKA. Muut paitsi yksi. Sen nimi on Anni. ANNI ja kolme tyttöä tulevat oikealta.
"Niin se on; tosi on, että sydämessäni on sija yhdelle; ja se siellä painaa." "Koiviston Mari?" kuiskasi Anni tuskin kuultavasti ja samassa hän vaaleni valkeaksi kuin lumi. "Ei Koiviston Mari, eikä kukaan muukaan niin kauvan kuin minulla on toivoa pikkuisenkaan lapsuuteni ystävästä Niemimäkelän Annista", sanoi Iikka ja otti samassa hiljaa Annin käden omaansa.
Mutta emme me siltä ole noin hirveän hyvää. ALMA. Niin, sinä kun pidät kaikki herrat niin kaukana luotasi kuin mahdollista. ANNI. Muu ei sovellu nuorelle naiselle. Semmoinen on minun ajatukseni. ALMA. En minä suinkaan tahdo puolustaa Sylviä, mutta kyllä te kumminkin tuomitsette häntä liian ankarasti. Hän on oikeastaan vaan lapsi vielä. KARIN. Kyllä kai! Keikailija hän on, ei muuta mitään.
Malttakaas! Pari piirrettä vielä. Kas näin. Tunnetteko nyt?" Anni punastui. "Kuka teille on antanut luvan piirustella minun muotokuviani?" sanoi hän hyvin äkäisenä. Voi neitosia, voi ihmeellisiä olentoja!
Päivän Sana
Muut Etsivät