Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Kyllähän hän oli jo puhunut siitä ennenkin: tulee muka semmoinen ja semmoinen näky, mutta annas kun se sitten oikein tuli ja pimeni, niin, niin kuului kovin säikähtäneen herrakin, että oikein... Mutta perheen tuvassa keittäjä muija, kuulehan, mitä teki.
Ei minunkaan mielestäni tuo ole oikeata häveliäisyyttä, että päivällä vanhempien ihmisten näkyvissä melkein pelätään poikia, mutta annas olla, kun ei päivän valo ole todistamassa... Mari. Mitä! Sinäkin, aina järkevä ja älykäs poika, yhdyt tuon liehakon väitteeseen. Andrei. Pidä puoliasi, Mari! Sinä olet oikeassa. Häveliäisyys on immen parahin koristus.
Kuule, Vendell, sinun näkyy olevan vaikea keksiä sopiva alkulause; annas kun minä alotan sinun puolestasi: Edvard, sinä tiedät, että Rauhalahti on nyt isännätön talo ja että Hyvä, hyvä, erehdyit kuitenkin. Etkö todellakaan ole tähän päivään asti huomannut, että minä itse olen Marttaan rakastunut? No, muuttuiko nyt naamasi!
Jesus paimenna pajussa, Karjalaisna kaskimaissa, Anoi vettä juoaksensa: »Annas vettä juoakseni!» »Ei oo mulla astiata, Eik' oo kannuni kotona; Pikarit pinona vieri, Kannut halkona kalisi».
Isä ja äiti, joka näkee lastensa iloisesti tanssivan, ovat kahdenvertaisesti onnellisia, ja niinpä ajattele sinäkin: Jumala on katsonut, kun sinä tanssit, ja on iloinnut, ja vanhempasi ovat myöskin nähneet sinun tanssivan ja ovat olleet iloiset hekin. Anna vaan elossa olevain puhua, mitä tahtovat. Annas kun tulee Johannes poikani, kas hän se tanssia osaa! Mutta min'en puhu mitään.
Kuin simpukkani? oudostui Annushka ja oikaisi: Minä en yleensä ole simpukka, vaan... Simpukka, vot, on helmi... Aaaa, veti Iivana ja kutkutti leuvasta: Käpyseni sinä... Sydänkäpyseni... Eh! Annushka oli kuin ymmällä. Mutta yht'äkkiä silloin Iivana virkkoi: Annas kuin lupsataan!... Eh! Kuin lupsataan? A vot... Pussata lupsautetaan... Vot!
»Aika lippari tytökseen, ajattelen minä ja panen taasen tupakaksi. Annas kun viipsii yksinään viisi virstaa kaupungista tänne olisihan niitä ollut kallioita lähempänäkin! No no, ajattelen minä, mitäs se sinuun kuuluu. Ja sitte se tuli joka päivä juuri siinä puolenpäivän rinnassa, ja istui ihan samalla paikalla.» »Mitäs se oikein teki?» »Ei se mitään tehnyt, istui vaan ja katseli.»
Swart meni hakemaan Kalle Wittiä, mutta missään ei Kallea näkynyt, ja kun ukko oli saanut tämän asian selväksi, meni hän sammuttamaan janoaan. Hän näki erään viinurin hääräilevän tarjoilupöydän ääressä. »Kuulehan, poikaseni», sanoi hän, »annas minulle oikein hyvä likööri!»
Olli juoksi kohta Miinan tykö, ja sanoi teeskennellyllä ystävyydellä: "Sinulla on varmaankin hyvää piimää leilissäs, kun olet ison talon tytär. Annas minä maistan!" "Maista vain", sanoi Miina. Ja Olli kallisti leilin suunsa eteen. "Hei, perkana! Heraahan se on". "Niin; en minä tiedä mitä äiti siihen pani", vastasi Miina. "Mihinkäs sitä viet?" "Pappilaan".
Kyllä on fiini saksalainen, puhui kaupungissa asunut ja romaania lukenut kyytimies puolittain kääntyen kyydittävän puoleen ja nappaisten pitkää niskaansa vuoroin ylhäältä ja vuoroin alhaalta: ajelee voikkoskolmikolla, ja annas kun pääsee emäntineen tielle, niin koetappas kelvata hänelle!
Päivän Sana
Muut Etsivät