Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
3 NOITA. Entä sinä, sisko? 1 NOITA. Helmastaan laivur'akka kastanjoita Söi hotki hotkimistaan. "Annas", sanoin: "Pois hiiteen, noita!" huus se ihrahaaso. Mies Tiger-laivall' on Aleppoon mennyt; Mut hännätönnäpä rottana Perässä ma seilaan seulassa; Sen ma teen, sen ma teen, sen ma teen. 2 NOITA. Saat tuulen multa. 2 NOITA. Oi, sisko kulta! 3 NOITA. Ma toisen annan.
Nytkö sinä jo lopetat? kysyi Pekka. Annas, kun minä silmäilen ... joo, kyllä se välttää, panehan vielä näin: Ja lopuksi saan vielä sanoa että voi tätä ristin rangaistusta kuin rieskat paloi uuniin ja kun tuli taivutuksi nuorten neitoin tuumiin eikä näistä tykätä mitään ollaan vaan lystissämme ja sanohan terveisiä sille joka peräpenkillä istuu Matias takkara ja lento muisku.
Sepä on oikea kunnia ja ilo, saada senkaltaisen lapsen, joka niin hyvänä pidetään, että moni lapsen tähden antauu hengen vaaraan. Herra Jumala on lapsen suhteen tehnyt ison ihmeen; kukatiesi tekee hän sen sinunki suhtees, ämmä vähäinen. Annas nähdä, ettäs olet hyvä nyt ja myönnyt! Joskus myötenkin antaminen ei haita. Elsa, onko sinulla mitään asiaa vastaan?"
Sillä minä tiedän omasta kokemuksestani, mitä merkitsee mennä naimisiin konttoorikirjurina. Velkaantuminen silmiä myöten, tai hampaat naulaan vaan, siinä se juttu. TALONPOIKA. Suokaa anteeksi onko tämä postikonttori? POSTINHOITAJA. Kyllä. Mitä sinä tahdot? TALONPOIKA. Olisi kirje jätettävä sisään. POSTINHOITAJA. No, annas tänne!
Päivää, päivää! MAIJU. Hyvä ihme Hanna! ELISABETH. Terve! mitä sinulle kuuluu, lapsi? Ei kuin hyvää, paljasta hyvää! Olen kuin taivaassa. Pahankuriset, kun ette tulleet edes vastaanottamaan. MAIJU. Mitäs, kun emme tienneet. Oletko sinä nyt tosiaan siinä? En tahdo uskoa silmiäni. Hanna, annas kun katson sinua! HANNA. Katso, katso! MAIJU. Niin, sinä se olet, sinä itse! Sinä, sinä si
Hyvä teidän on niin sanoa nyt, mutta annas kun kihloissa olisitte Luuletteko meitä naisia niin ahnaiksi lahjoille. Menee. IX:s KOHTAUS. Aili, Ahrén. AHR
Tämä oli valkeus, joka povestani paistoi ylös pyhille kulmilleni, paistoi kiharieni iloseen yöhön, että kimeltävässä loisteessa uiskenteli nuoren immen pää, ja hän lauloi aamulaulun. MARIAMNE. Rachel, annas tännen tämä pääs. Minä olen impi, puhdas impi. Mutta kuulitko mitä hän sanoi? MARIAMNE. En kuullut. RACHEL. Hyvä! MARIAMNE. Mitä sanoi hän? RACHEL. Kysyitkö? MARIAMNE. Kysyin.
»Kyllä niitä aina niin monta tulee, ettei tässä hätää tule.» Valeella todellakaan ei näyttänyt olevan mitään hätää eikä pelkoa. »No, tuota, annas ryyppy», virkkoi Matti, joka näkyi jotakin päättäneen. Valee haki pullonsa ja kaatoi. Setä sanoi viinan olevan pohjaanpalanutta. »Minä nyt tuumin, jos lähdetään, niin lähdetään tänä iltana», sanoi setä vihdoin, »kukapa sinne sentään likeisempi.»
Emme kuitenkaan mitään virkkaneet, mutta nauraa kuhersimme vain keskenämme ja ajattelimme, että »annas, kunhan isä näkee mitähän sanoo!» Ja kun isä sen näki, niin hän astui kädet kupeissa Pekan eteen ja kysyi hyvin pilkaten, että »mitä sinä siinä nyt niin tarkkaa teet, kun et muiden tulella näe?» Kenkiänihän minä tässä paikkaan, sanoi Pekka.
Pieleksen tekijät astuivat silloin työnsä valmiiksi saatua, hangot ja haravat olalla toisten luoksi. Kuule ja malta vähäisen, Hilma hoi! huusi Törsövän Taneli. No! Minä olen, tiedätkös, sydämen pohjasta armelias ja laupias ihminen, minä surkuttelen sinua, tyttöhupakkoa, kun pilasit tapotahallasi suloisen suusi ja saastutit herttaiset huulesi ... annas minä imen pois myrkyn huuliltasi!
Päivän Sana
Muut Etsivät