United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silloin rupesi kello olemaan 9 paikoilla, ja nyt kuului huuto kadulta: «Valkea on irti«. Sen sanoman kuulivat kaikki, majurikin. «Missä?« kysyivät he kaikki yhtaikaa. «Aningaisten mäki palaa«, huudettiin kadulla. Majuri, Anna ja Maria sanoivat: «Kiitos Jumalan! Ei ole meillä vaaraa«. Nuori lääkäri hämmästyi. Hän antoi muutamia käskyjä Annalle ja riensi kiireesti pois.
Toisena ilonaiheena Annalle oli sunnuntaikoulu; joka sunnuntai-iltapäivä riensi hän kevein askelin kouluhuoneelle pienen rakkaan luokkansa luo, jota hän rakasti koko nuoren sydämmensä täydellä kiintymyksellä. Pastorilla oli tapana olla aina saapuvilla ja alkaa opetus yksinkertaisella rukouksella, joka Annan mielestä oli varsin hyvä.
"Missä Anna on?" kysyi Sivelin. Lydia oli jo aikoja arvannut, ett'ei hänen isänsä ollut antanutkaan Annalle tuota pakettia kosio-kirjeineen, mikä erhetyksestä oli tullut Lydian käsiin olisihan siitä pitänyt jotakin jo kuulua. Nyt oli ensimmäinen ajatuksensa se, että Sivelin tuli vetämään heitä edesvastaukseen heidän käytöksestänsä siinä asiassa.
Parempi hyvä ero kuin paha yhteys. MAUNO. Täyttä totta siis? Mutta entä jos en tahdokaan lähteä minä? Onpa maassa laki ja oikeus, koetellaan, saako palvelijan erottaa niin juuri kuin itse tahtoo. Koetellaan, sanon minä. OLLI. Eikö syytä siinä kylliksi, ettet anna talon tyttärelle rauhaa. MAUNO. Kuka sen on sanonut, etten minä Annalle rauhaa anna? OLLI. Se, joka asian tietää.
Uudet, oudot ajatukset risteilivät hänen mielessään. Hetken perästä Anna jatkoi kääntyen häneen. "Niin se särkyi nuoruuteni onni, mutta, Olli, se tuli ehyeksi taas, kun sain sinut ystäväkseni." Nuo sanat sattuivat omituisen kipeästi Hartiin. Hän alkoi niin peloittavan selvästi aavistaa, mitä hänen ystävyytensä merkitsi Annalle. Ystävyys! Hyvä Jumala, sekö nimitys oli se oikea?
Vai on se Annalle niin vastenmielistä. No, voinhan sitä välttääkin. Minkätähden ei Elli laulaa saa, jos mielensä tekee? ANNA. Kun on toisen palveluksessa, niin ei sovi kaikkia mielitekojaan noudattaa. EERO. Sisar kulta on mahtanut tänä päivänä nousta väärällä jalalla vuoteeltaan. ANNA. Kas ihmettä, kun velimieskin on ruvennut karjapiiaksi.
Te sanotte ett'ette tiedä minne hän on mennyt. Sepä kuuluu kummalliselta, ett'ette ole saaneet taikka hankkineet minkäänlaista tietoa, olittehan toki hyvin ystävälliset Annalle aina. Vai eikö hänen matkastansa kukaan tiedä? Eikös siinä ollut kotona vaimoväkeä ainakin, vaikka Hovilainen itse oli markkinoilla?" Näin kyseli Taavi, ja Lotta oli pahemmassa kuin pulassa.
Miest' auttakaa, mi uskon vuoks saa otella, kapinan hengen neuvovat he Annalle. ammatti-äänellä. Miestänsä vaimon täytyy aina totella; Aprikoiden. Mut kutsun ehkä rakentaa hän sannalle, sen käsityksen päivällä ma sain, en uhriin luota, paljon ehk' on vikaa Ei pidä tuomita noin äkkipikaa. Vakuutan Teille kautta kunniain: kutsunsa suunnaton on eittämättä katse kirkastuen.
Rouva antoi Annan lapsille makeisia, sanoi sitte hyvästi ja läksi pois, kummeksien, miten tuommoisessa mökissä, kuin Annan koti oli, saattaisi elää kolmen lapsen kanssa. Taas oli muutamia vuosia kulunut, ja nämät vuodet olivat Annalle monta kärsimystä tuottaneet. Hänen miehensä oli kuollut ja köyhiä vuosia ollut, jonka vuoksi Annallakin oli työn puute.
Mietiskellen mitä häntä jo oli kohdannut, istui hän eräänä aamuna ystävällensä Annalle kertoen näkemänsä kummallisen unen, joka hänessä oli herättänyt muistoja lapsuudestansa, kun ruhtinas Menzikow astui huoneesen. "Keisari tahtoo sinua tavata, Martta!" oli ruhtinaan tervehdys. "Valmista itsesi seuraamaan minua Kremliin."