United States or South Africa ? Vote for the TOP Country of the Week !


Teitä on petetty, kun on kutsuttu tänne; älkää kyselkö enempää!" "Minun ei tarvitse kysyä", sanoi ritari, laskeutuen toiselle polvellensa samalla kunnioituksella, jolla hän olisi heittäytynyt pyhimyksen alttarin eteen, ja luoden silmänsä laattiaan, jotta hän ei silmäyksillään enentäisi lemmittynsä hämilläoloa. "Oletteko kuulleet kaikki?" sanoi kiivaasti Edith. "Armollisten pyhimysten kautta!

Hirveä huuto kuului ja kiirehtäviä, epävarmoja askeleita. "Minä tahdon! minä tahdon olla hänen luonaan! Minut paholainen ottakoon, ei häntä!" huudettiin siellä ja kaksi naista tunkeutui alttarin luokse. Toinen oli Gunhild, kamalan näköisenä, ontot posket sinertävinä ja tukka suortuvissa veristävillä silmillä; toinen oli Anna, kalpeana kuin kuollut.

Mutta nyt taas oli hiljaa kuin haudassa, alttarin takaa vaan kuului hiljainen ratina, joka ei ollut kovempi kuin taskukellon raksutus vihdoin sekin taukosi. Voi! se oli luultavasti mielikuvitusta kaikkityyni! ajatteli hän ja hiipi taas eteenpäin. Vihdoin hän seisoi sillä portaalla, joka vei kuoriin, ja yhä vielä hänellä oli silmät maahan luotuina. Herra Jumala!

Tällä kertaa hänen unennäkönsä häntä miellytti ja hän olisi mielellään vielä maannut; mutta hän pakoitti itseään nousemaan vuoteeltaan, ja ennen kuin aurinko täydelleen oli noussut, niin hän oli auringon kaivon luona ja täytti, ett'ei velvollisuuttaan laiminlöisi, molemmat alttarin astiat vedellä.

Pappi pani nutun päälleen, otti vanhan kirjan, jota Bård suurella ilolla katseli, sillä hän luuli sitä mustaksi kirjaksi; sitten otti pappi kirkon avaimen ja lyhdyn ja käski Bårdin seuraamaan. "Alttarin luona olemme varmemmat kuin täällä", sanoi pappi; Bård näki, että hän oli kalpea. He menivät.

Pien' enkel' liipottaapi siipiään, Kuin ruumiitten ja verten yli oisi Hän kulkenut, tai vankiluoliss' ollut Juhanin lempivirttä säistämässä Kalskeessa rautain. Oiva aate! Kuin jaksat, Daniel? Kiitos, hyvin kyllä, Jos lukuun unta kauheat' en ota Jot' illall' eilen näin. Se kerro sitten! Näit alttarin ehkä, jonka luo Tul' impi hiljaa, siihen uhrin laski, Ja uhri oli sydän.

Marit kävi myös ripillä kerran vuodessa. Se tapahtui määräaikana, kuin kellon mukaan, olihan se tehtävä; mutta samalla katsannolla notkisti hän polvea alttarin edessä, kuin jos olisi ollut kotona huoneessansa.

Nuot sanat olin kuullut ensi kerran Herran ehtoolliselle mennessäni jolloin, pyhät tunteet sydämmessäni, notkistin alttarin juurella polveni ja näin taivaan avoinna ylitseni ... ja kuullessani sanat: 'Suo meille rauhasi! rupesivat kyyneleeni vuotamaan; ja siitä hetkestä alkaen tulin minä järkeeni jälleen.

Sattuipa kuitenkin kerran, että muudan morsian alttarin edessä papin kysymykseen, tahtoiko hän ottaa tämän N. N:n aviomiehekseen, suoraa päätä vastasi: "En." "Sitten en saata teitä vihkiä," sanoi pappi. "Saatat kyllä," sanoi morsian, "minä arvelin, että kysyisit sitä minulta vielä toistamiseen." Mutta Lailassa ei ollut mitään teeskenneltyä ujoutta.

Hän vaipui alttarin astimelle; sanomaton huojennus täytti hänen tuskanalaista mieltänsä; hän ei milloinkaan ollut tuntenut olevansa niin lähellä Jumalaa, sielu oikein virkosi, ajatus sai siivet ja ylennyksen hetki opetti hänelle nämät sanat: Herra, ei niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä!