Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Tuolla pienessä vuorihuoneessa, jossa oli pimeä, vilahtaa nyt valkea, ja valo ja ilo koittaa ihmisten sydämmissä; he ovat ison aikaa olleet alakuloisia, mutta nyt ilo puhuu ilmiin. Ei ole maan päällä suurempaa autuutta, kuin hyväntekeväisyys.
"Kaikki onni on tullut sinun osaksesi", sanoi Richard huo'aten Huntingdonin kreiville. "Minä olisin antanut paraimman vuoden elämässäni tuosta puolesta tunnista Erämaan Timantin luona!" Richardin ritarillinen innostus elähytti seuran alakuloisia mieliä ja kun vihdoin noustiin ylös pois lähteäkseen, astui Saladin esiin ja tarttui Leijonasydämen käteen.
Tiedättehän, rakas Roosaseni, miten kankea minun pääni on tämmöisissä asioissa. Mutta eihän teidän tarvitse pitää asiaa niin toivottomana, rakas Roosaseni, eikä teidän kelpo isännekään. Tämä paha ilma tuottaa kaikenmoisia alakuloisia ajatuksia; minuakin vaivaa päänkipuni kovemmin kuin koskaan ennen. Teidän pitää tosiaankin tulla ja panna taas kaunis, pehmeä kätenne otsalleni.
Mennään nyt Kokkomäelle! Tulkaa nyt tekin, innostutaan nyt niinkuin vuosi sitten ... missä ovat tytöt? jaa, niin. Mutta ettehän te nyt voi olla mitään pietistejä, noita synkkiä, alakuloisia kuulkaa, se on mahdotonta te luulette vain niin!
Uutela huomasi ihmeekseen, että kaikki muutkin olivat alakuloisia ja sanattomia niinkuin he olisivat unohtuneet mietteisiinsä, aikomatta sisään mennäkkään. »Katsos peijakasta kuinka pahasti tuo nurkka on painunut!» huudahti hän vieressä olevaan aittaan katsahtaen.
Kaikki tunsivat täällä Jorin ja ikävöivät häntä. Koivut huokailivat, linnut alakuloisina ja äänettöminä hyppivät puitten oksilla ja pyörähtelivät pensaikoissa. Ainoa oli leivo laulava, vaan senkin sävelet olivat kaipausta. Marjanvarret ympärillään, kivet, joita oli siellä täällä koivikossa, tuolla kedot, niiden takana metsä, kaikki olivat alakuloisia yksinäisyyttään, ikäväänsä.
Aina tapahtuu sellaista, joka tuottaa hänelle surua ja kärsimystä ja kitkee hänestä rikkaruohoja pois. Hänen ei tarvitse siitä huolehtia. Minkätähden esim. uskonnolliset ihmiset kristikunnassa pitkin vuosisatoja ovat olleet synkkiä, alakuloisia, pitäneet velvollisuutenaan näyttää niin ikäviltä ja tuskastuneilta kuin mahdollista?
Se sattui silloin tällöin noina kirkkaina, syksyisinä päivinä, kun kirjavat rannat kohosivat kangastaen vedestä ja etäiset salmet kuvastuivat tyyninä pintoina. Mutta ne olivat surunsekaisia nekin retket ja alakuloisia, niinkuin olisi meillä kummallakin ollut aavistus lähenevästä erosta. Talvi tuli tavallista aikaisemmin. Ja eräänä sateisena lokakuun lauantaina nostatin minä hänet maalle.
Noin tunnin kuluttua näkyi harhaileva joukko alakuloisia ihmisiä lähestyvän, ja rakkaus elämään ja inhimillisiin olentoihin heräsi uudestaan täyteen voimaansa Stanleyn sydämessä, kun hänen uskolliset seuralaisensa yksi toisensa jälkeen juoksivat esiin ja tunteittensa vallassa, joka näkyi heidän liikkeistään, kasvoistaan ja äänestään, toivottivat häntä tervetulleeksi taasen elämään.
Mutta jos sill'aikaa tulisi lähtö ... jos ei enää tavattaisi, niin olenhan tehnyt jotakin minäkin ... uhrannut jotakin ... eihän se iso ... enemmän kuin muukaan, mitä minä ... mitäs minä olisin osannut, mitätön ja taitamaton ... en ole kyennyt elämään isänmaalleni ... jos voisin kuolla. Olisinhan edes jotakin ... niin no, hyvästi nyt sitten! Ei nyt olla alakuloisia ... mene nyt, ettet myöhästy...!
Päivän Sana
Muut Etsivät