Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Syrjäpuolella seurasta ja likempänä meitä seisoi soukalla paikalla laaksossa ritarin hattuun ja sulkiin puettu mies, joka nähtävästi katseli ajoa, niinkuin mekin. Kun paraikaa silmäilimme häntä, pakeni säikähtänyt jäniksen poika häntä kohtaan ja kyykistyi maahan hänen jalkojensa viereen. Hän notkistui alas, otti varovasti ylös sen, pisti sen takkinsa pitkään hiaan ja astui pikaisesti sivulle.
Itse tuon sanoiksi virkki: "Jää hyvästi, Saaren nurmet, kuusen juuret, tervaskannot, joit' olen kesän kävellyt, talvet kaiket tallaellut, piileskellen pilviöillä, paeten pahalla säällä, tätä pyytä pyytessäni, allia ajellessani!" Ajoa hypittelevi: jo kohta koti näkyvi. Neiti tuon sanoiksi virkki itse lausui, noin nimesi: "Tupa tuolla tuulottavi, nälkäraunio näkyvi.
Ajoa karittelevi. Ajoi kummasti kotihin: rikki riihe'en rekensä, aisat poikki portahasen. Alkoi äiti arvaella, isonen sanan sanovi: "Suottapa rikoit rekesi, tahallasi aisan taitoit! Mitäpä kummasti kuletki, tulet tuhmasti kotihin?" Tuossa nuori Joukahainen itkeä vetistelevi alla päin, pahoilla mielin, kaiken kallella kypärin sekä huulin hyypynyisin, nenän suulle langennuisen.
Hän oli ajanut karkulaistaan liki tunnin ajan; mutta tuo viekas poika oli osannut käyttää edukseen seuduntuntemustaan niin hyvin, että alinomaa jokin este oli ollut ajoa keskeyttämässä: milloin räme, milloin pensaikko, milloin jokin noita huoneenkokoisia vierinkiviä, joita on siellä täällä pitkin koko Pohjanmaan rannikkoa.
Kovasti he ajoivatkin, kaikki rinnatusten, juuri kuin sotajoukko. Vapaasti he pääsivät ajamaan. Ei mikään muu häirinnyt ajoa, paitsi muutamat vanat, joista hevoset hypätä loiskahtivat ylitse, vaikka olisivat päässeet harppaamallakin. Jo luulivatkin kovin helpolla pääsneensä Kronstadt'iin, kun olivat jo muutaman puolenkymmenen virstan päässä määräpaikasta.
"Suokaa anteeksi ja rakastakaa teidän Nastjenkaanne." Minä luin verkalleen tämän kirjeen läpi, kyyneleet valuivat silmistäni. Vihdoin putosi se käsistäni ja minä peitin kasvoni. Hetken kuluttua astui Matrena huoneesen pitkittääkseen hämähäkkien ajoa. Minä katselin häntä.
Kun tämä tapahtui ja vieraat osiksi katselivat nimismiehen koiran ajoa, osiksi olivat huomionsa tähdänneet joukkoon ja morsiuspariin, hiipivät komisariuksen molemmat pojat huomaamatta ympärinsä ja joivat kaikista puoliksi tyhjennetyistä laseista, minkä kiireessä taisivat, jonka jälkeen he, tyytyväisinä siitä, että kukin kohdastaan olivat jotakin vaikuttaneet, jälleen sekautuivat joukkoon.
Kun Krusader näki itsensä melkein sen indiaanin saavuttamaksi, joka johti ajoa, teki se uskaliaan hyppäyksen, syöksyi keskelle laineita, katosi tuokiossa vaahtoon ja sukelsi kohta sen perästä näkyviin toisella rannalla, missä seisattui tuokioksi pudistaakseen veden harjastaan, jonka perästä se ohjasi matkansa suureen lähellä olevaan metsään, jonne vihdoinkin katosi.
Noin kahden kymmenen sylen päässä istuivat vastaisella puolella kilpa-ajon tuomarit, joiden piti katsella ajoa ja määrätä, kuka voittajaksi oli päässyt. Metsäherra oli aikaisin paikalla. Hän käveli ympäri, ystäviä sekä tuttuja tervehtien; hän näytti röyhkeältä ja puhui kovalla äänellä, koska hän muka tiesi, että ihmisjoukon huomio oli häneen kääntynyt.
"Ettekö luule, mr Opas", sanoi Cap, "kuitenkin olevan viisainta että kerrassaan kaikin purjein lähdemme virtaa alas kulkemaan, niin pian kuin olemme varmat siitä, että nuo konnat ovat joutuneet peränpuolelle meistä? Meillä merimiehillä on tapana sanoa, että myötätuuleen takaa-ajaminen on pitkää ajoa."
Päivän Sana
Muut Etsivät