Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. marraskuuta 2025
Semmoisia herttaisia lapsia, joista pitäisi olla suurin ilo hänellä. Ihanko ijäksi ne ajettiin pois? MAIJU. Ihan ijäksi! Ajatelkaa, ihan ijäksi! MARTHA. Ja mistä syystä? MAIJU. Ei syytä tuon taivaallista. Jussiin vaan suuttui ja Jussin hän oikeastaan taisi ajaakin. Hanna meni mukaan, kun kävi Jussia sääli, ja minä olisin kanssa mennyt, mutta eivät laskeneet.
"Ajatelkaa", sanoi hän hymyillen eräänä päivänä minulle, "että rva Cauer ja minä olemme ruvenneet kutsumaan miestäni "kiihoittajaksi", sillä niin äärettömästi hän vaatii meitä erityistä, radikaalista naisasialehteä perustamaan." Sinä samana syksynä syntyikin sitten tuo vapaamielinen "Die Frauenbewegung" niminen lehti, jonka päätoimittajana rva *Minna Cauer* aina siitä asti on ollut.
Ja Prisse söi ja keräsi voimia uusiin ponnistuksiin. Ja kaikki vieraat ihmettelivät. Noin ei mikään Prisse maailmassa vielä ollut haukkunut. "Ja ajatelkaa kuinka nuori se vielä on!" riemuitsi täti. "Mitä se vielä ennättääkään vanhetessaan, kun sitä koko ajan säännöllisesti harjoitetaan!"
Ajatelkaa, jos teidän oman tyttärenne tulisi maata polvillaan vieraan edessä rukoillen häneltä suojaa hengelleen sekä kunnialleen ajatelkaa sitä ja suokaa minulle sama turva, jota toivoisitte hänelle!»
"Missään tapauksessa en minä ole kuullut sanaakaan siitä", vastasi Constance kylmästi. "Jos hän olisi pyytänyt minulta sellaista, niin kuinka minä silloin olisin voinut liikahtaakaan paikastani?" Ja hän kääntyi kassanhoitajaan sekä katsoi häntä rohkeasti silmiin. "Ajatelkaa asiaa, Morange. Te juoksitte alas kuin hullu, ette sanonut minulle mitään, ja minä jatkoin matkaani."
Valérie alkoi taas puhua Constancesta, luuli, että pikku Mauricella, kuinka suuri ja paksu hän olikaan, oli sairaalloinen ulkonäkö, ja ajatelkaa, mikä kauhea isku se olisi vanhemmille, jos he kadottaisivat tuon ainoan poikansa! Heiltä on hyvin väärin, ett'eivät hanki hänelle pientä veljeä.
Ja sillä tavalla hän sitten vastakin hankki itselleen paperia ja kirjallisuutta. Ajatelkaa tuota kuvaa: poika, pieni ja pahainen, hiihtää huurteisia saloja, vaanii teeriä ja metsoja ja pyitä, tähtää ja ampuu ja puusta putoaa hänelle pussiin paperia ja kirjoja.» »Säkissä oli myöskin »Oulun Viikkosanomia», vanhoja vuosikertoja. Päästyään vanhemmaksi ja vauraammaksi hän alkoi niitä tilatakin.
Gabrielin asia ei kuitenkaan voinut näin sammua, vaan mamma yhä uudestaan rupesi siitä puhumaan ja yhä suuremmalla huolestumisella. Ajatelkaa, jospa hän todella on tehnyt jotain luvatonta, kiivastuksissaan, hän on aina ollut niin vaarallinen, kun joskus tulee sille päälle, ja nyt ehkä tarvitaan nuo 300 markkaa asian parantamiseksi. Semmoinen olisi ihan Gabrielin tapaista.
Uskokaa mitä tahdotte muista, mutta itse hän on pelkuri. Ajatelkaa, olisihan väärin valtion onnen vuoksi keskeyttää uuden oopperan harjoitukset. Kas, nyt hän istuutuu pelipöytään paroonitar Pechlinin kanssa. Jos hänellä on rahtunenkaan miehensä neroa, niin hän kyllä saa selon, mitä kortteja kuninkaalla on kädessään... Paul Bertelsköld seisoi siinä lähellä.
Sinua emme pyydäkään. Mutta te, ystäväni! Tässä on minulla kaksi reipasta apulaista. Yhdyttekö te liittoon. Juvakka, Kipuna ja Susi. Yhdymme! Roponen. Lyökää kättä! Kipuna. Me luotamme sinuun. Susi. Ja sitten me ryypättiin. Huttunen. Minä sanon vielä kerran: ajatelkaa, mitä teette! Hyvästi nyt, Roponen! Roponen. Joko nyt? Huttunen. Minä olen vanha mies ja tarvitsen lepoa. Roponen.
Päivän Sana
Muut Etsivät