United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Paroni K:n ja hänen rouvansa kesken riehui melkein ainainen myrsky. Heidän välillään näkyi vallitsevan vuorotellen palavin rakkaus ja väkevin viha, joka toisinaan paronittaren olennossa ilmaantui ylpeänä ylenkatseena, vaan hänen miehessään hillitsemättömänä kiukkuna ja raivona.
Kaikki tuntui siltä, kuin olisi se ollut sitä, jota kirjassakin oli. Ja sillä lailla tuli teistä siis runoniekka? Mikähän lie tullutkin. On ne muutamat minua tainneet siksikin sanoa, mutta siitä alkaen minulla oli ainainen halu ajatella ja itsekseni puhella kaikesta, mikä mielessäni liikkui, sillä lailla, että siitä ajattelin ja puhelin, niinkuin olisin tuota kirjaa lukenut.
Hän silmän-riemuni ol' ainainen, hän mulle tuttu, minä hälle en. Viel' äänen muistan pohjan-rotuisen, se joukon eessä soi kuin pohjan tuuli; kuin luoti löi ja sattui sana sen, siin' ääness' oli ruutia, sen kuuli; sen pelkkä raiku todisteen jo toi, ett' urhon suoran rinnasta se soi.
En voinut silloin enää tuskaani hillitä, vaan äsähdin halveksivasti: "No eikö teillä nyt ole elämässä enää mitään muuta korkeampaa kun tuo ainainen syöminen ja keittäminen!"
Lähinnä talin ja vuotain hintoja, joilla hänen kertomuksissaan oli ainainen etusija, seurasi hiukkanen valtion asioita, koska eukko kuului hattupuolueeseen siitä luonnollisesta syystä, että kun oli sota, niin oli sotamiehiä, ja kun oli sotamiehiä, niin näille sotamiehille piti olla saappaita ja reppuja, mistä taas voi olla vähän rahan tuloa köyhille kansalaisille näinä kalliina aikoina.
Ei teille mitään, vaan tälle teidän ruokamuorille oli vähän, sanoi Pekka. Ei se ole kuitenkaan tarpeellista, mene tiehesi. Eihän tässä nyt niin kiirettä liene. Emännällehän aina ensin sanotaan pitävän laulaa, sitten ruokamuorille murittaa, vai isännällekö sitä olisi pitänyt ensin? Sinä olet se ainainen heittiö, pääsetkö ulos!
Ja koukkuselkä suortuu Niin kaikk' on mielissään. Ja hyvä, lämmin, hellä On mieli jokaisen: Oi, jospa ihmisellä Ois joulu ainainen! Mitähän tarkoitti Tyttö, kun kirjoitti Nimensä ikkunaan? Syvähän piirsi sen Timanttipuikkonen, Lasi ei tunne vaan. Timanttipuikkonen Oletkin, tyttönen, Sydäntä säästä vaan! Miksi et säästänyt? Sydäntä särkee nyt, Polttaa hullunaan.
ANGUS. Nyt hän tuntee, Kuink' istuu käteen salamurha; nyt hänt' Ainainen kapina pattoudesta soimaa; Ei käskyläitä töissään johda lempi, Vaan pelko. Nyt hän tuntee, kuinka arvo On höllässä, kuin jättiläisen nuttu On varas-kerin päällä. MENTEITH. Ei siis kummaa, Jos sielu kurja säpsähtää ja säikkyy, Kun kaikki siinä itseänsä kiroo Siit' että ompi siinä.
Miranda luuli tämän ylpeän linnun halveksivan häntä eikä sen vuoksi tullut oikein hyvin juttuun sen kanssa; mutta kanat olivat ystävällisiä, vaikkapa mielenkiintoa vailla, ja ainainen ilo oli etsiä niiden munia parvelta tai navetan nurkista. Olivat sitten polut aukaistavat joka lumisateen jälkeen polku lähteelle, polku navetan ovelle ja kanalaan, polku puupinolle.
Silloin hän hymyili, hiipi lähemmäksi ja käänsi häneen syvän, uneksivan katseensa, ikäänkuin sanoakseen: "miten vähän sinä sentään käsität minua, miten vähän sinä käsität, että minä tunnen itseni niin äärettömän onnelliseksi, mutta että minä kuitenkin aavistan, että onni ei ole pääasia eikä se ole ainainen.