Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Gryhling antaa äänetönnä kättä. Miksikä, hyvä eno, olet noin totisen näköinen? Hm! Taasen hm! Mikä sinua vaivaa? Ei mikään! Eno kulta, mikä sinun on? Olethan sinä aina niin tyyni ja rauhallinen, ei sinua koskaan näe pahalla päällä, jollei kasvoissasi juuri riemun ilmauksiakaan huomaa. Käyhän nyt tuohon istumaan. Gryhling käypi istumaan, Aili tulee hänen polvelleen.
No mitä siellä on sitten sellaista? Silittää Ailin päätä. Jos minun tyttäreni olisit, saisit tietää kaikki. Miksen nyt? Siksi että äitisi sen kieltää. Mutta lähdenpä nyt, etten saisi häneltä uutta saarnaa kuulla. Menee oikealle. VI:s KOHTAUS. Aili, sitten Hartin. Hm! Ihmeellistä! Mutta viis minä, heidän salaisuuksistaan; on minulla muutakin ajateltavaa.
HANNA. Löitkö sinä häntä ensin? AILI. Yrjöllä oli erään tuntemattoman naisen pikku tyttö sylissään, toisella kädellään hän piti suitsista hevosta, joka tunki äidin päälle ja olisi muutoin tallannut hänet alleen. Mutta sehän ... sehän oli... »oikein sille nulikalle!» HANNA. On kimmonnut ylös. Hän sanoi sen? Hän? Sinusta? AILI. »Kuka käski mennä panemaan sormiaan väliin!» HANNA. Kuka käski?
Siellä oli kesällä kauhean kuuma, ja läpi talven puhalsivat jäätävät viimat aavikkojen yli. Kai vaikutti siihen sekin. Ja myöskin hänen ainainen päänsärkynsä. Mutta minä luulen, että se oli enemmän sielullista kuin ruumiillista. Vaipuu taapäin ja sulkee silmänsä. AILI. Hän otti sinulta lupauksen, että toisit hänet tänne? HANNA. Hän puhui siitä joskus. AILI. Kuolinvuoteellaanko?
Ette te sellaisia saa oppia tietämään. Ei löydy mitään niin pahaa, ettei sitä tietää saisi! No, jos tahdotte. Katsoo Hartiniin kysyvästi. Hän menetti kunniansa, tulevaisuutensa, kaikki. Kuinka? No, hän lankesi. Lankesi? Sai lapsenko? Katsoo äitiinsä. Vai niin! Kello soi. Karhit tulevat! Menee avaamaan. X:s KOHTAUS. Edelliset, Helli, Karhi. Aili ja Helli tulevat ensin. Ja minä kun odotin.
Sentähden hän kai kerrankin peruutti pyyntönsä, etten veisi häntä hänen kuoltuaan kotimaahan. AILI. Ettet...? mutta mikset? HANNA. Ei ollut enää muka väliä sillä, missä semmoinen raukka kuin hän kuoltuaan makaa. AILI. Semmoinen raukka kuin hän... HANNA. Ei ansainnut hän muka päästä isänmaahansa elävänä eikä kuolleena. YRJ
He, he itse tulevat sen siihen saattamaan. Muusta he eivät nähtävästi enää välitä. AILI. Kasvoillaan pelonalainen ihastus. Tekin tekin olitte tulleet siellä siihen? YRJ
Sano minulle, onko Aili vielä koulussaan? Hän kirjoitti, että hänen asemansa oli uhattu. ROUVA LINDH. En ole kuullut, että hän olisi saanut eroansa, mutta eihän tätä nykyä tiedä mitään. Kouluneuvostossa on Edvard kuitenkin esiintynyt hänen hyväkseen ... mutta eihän todellakaan enää tänään tiedä, mitä huomenna tapahtuu. HANNA. Entä Yrjö? Onko hän vielä vapaudessaan?
Hän oli äskettäin ensimäisen kerran esiintynyt laulajattarena ja hurmannut pääkaupungin yleisön. Nyt hän oli tullut rauhaisaan maapappilaan levähtämään muutamiksi viikoiksi, ennenkuin hän läksi Pariisiin lauluopintojaan jatkamaan. Vanha rovasti oli näet hänen enonsa, ja paitsi sitä oli Aili hänen entinen koulutoverinsa ja "paras ystävänsä".
Hän ei kuitenkaan huomannut sen liikkuvan, mutta hiljalleen läikkyvä kirkas järven pinta petti lasten silmät. Rovastinnan korviin oli käynyt lasten sanat "se liikkuu siellä", niin se lisäsi hänen hätäänsä ja huusi: "Hyvät ihmiset, ottakaa Aili pois järvestä! Ottakaa, ottakaa Aili pois. Voi voi Aili raukka. Ottakaa, ottakaa Aili pois järvestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät