Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025


AILI. »Olisi tarvinnut vielä enemmänHANNA. Hän sanoi? AILI. Hän ... tuo ... se oli suomalaisen miehen sana! Eikä se ole ainoa semmoinen sana, ei hänen suustaan eikä muiden! HANNA. Yhä enemmän kiihtyen.

AILI. Tiedätkö, mitä hän tuo en saa hänen nimeään huulilleni mitä hän oli sanonut, kun kuuli, että kasakka oli lyönyt Yrjöä? HANNA. Onko kasakka sinua lyönyt? AILI. Vetäisee siteen pois Yrjön otsatta, jolloin tulee näkyviin pitkä, vielä punainen arpi viistossa otsan yli. HANNA. Kauheata! Millä hän sinua löi? YRJ

He tapasivat toisiaan Lehtiniemen puistossa, jossa musiikki sinä iltana soitti. Heitä oli suuri seura, mutta huomaamattaan he Ossin kanssa erosivat toisista ja eksyivät kahden eräälle yksinäiselle penkille, joka oli puiden varjossa rannalla. Ja siellä se tapahtui! Mitä hän oikeastaan sanoi? Aili tuskin erotti mitään, Ossin puhe ja kaukainen soitto vaan humisivat hänen korvissaan.

Aili, Ahrén. Kas niin! Täällä on paljon hauskempi olla. Eikö niin? Ethän sinä suuttunut minuun ole, Vilhelm. AHR

Ajatteles, että se nyt kukkii ensi kerran, tänä aamuna juuri löysin siinä kolme kaunista nuppua. Näin liverrellen vei Aili sulhastaan käsipuolesta ulos verannalle ja sieltä ryytimaahan suurta käytävää pitkin, joka meni alas lehtimajaan. Martha katsoi heidän jälkeensä.

HANNA. Tuskin hän tiesi sitä itsekään. Se oli kai vain semmoista tunnetta, toivoa, tarvetta edes joskus uskoa johonkin, lohduttaa itseään jollakin. Silloin kulki hän kuin onnellisessa huumeessa. Hänen optimismillaan ei ollut mitään rajoja. »Nuoriso on jatkava meidän työtämme, Hanna! Aili ja Yrjö ja ne muut minä näin erotessamme sen heidän silmistään, että he lupasivat sen tehdä.

AILI. Bobrikoff sallii, mutta hän kieltää? Hän? HANNA. Minun täytyy vielä tavata se mies. Ottaa hattunsa ja puuhkansa. YRJ

Hyvä teidän on niin sanoa nyt, mutta annas kun kihloissa olisitte Luuletteko meitä naisia niin ahnaiksi lahjoille. Menee. IX:s KOHTAUS. Aili, Ahrén. AHR

No, mutta Aili!

Venheen keula kun töksähti nyt rantaan, niin Kaisa syöksähti venheeseen, eikä muistanut tervehtiä rovastinnaa tervetulleeksi, vaan koppasi Ailin syliinsä ja hoki: "Sinä Aili, sinä Aili, sinä Aili, minun pelastettu Ailini", lähti mennä huurottamaan kotiinsa ja vasta aivan lähellä kotiansa kääntyi takasin ja huusi: "Tulkaa toki taloon. Antakaa anteeksi, etten ennemmin pyytänyt."

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät