United States or Gibraltar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siinä Poseidon-valtiahan kera kiistahan aikoin nuolet siivekkäät kädess' astui Foibos Apollo, Areen vimmaa päin kävi päilyväsilmä Athene, kultaisin vasamoin päin Hereä Artemis astui, riistan ampujatar, ajoraikuva sisko Apollon, Letoa vastaan Hermes taas, avunantaja vahva, kohti Hefaistoa pyörtehikäs, syvä virta, Skamandros kielell' ihmisien, jumaloiltapa sai nimen Ksanthos.
Joissakuissa piirissä on viimeisiin aikoin iloittu sen ylitse että tämä laki myöhemmin annetun asetuksen kautta on tullut kumotuksi, niin ett'ei sellaiset tapaukset enää taida tulla kysymykseenkään, mutta tässä luulossa ovat varmaan erehtyneet.
Vanhus vaikertain kädet nosti ja löi, repi päätään, ääneen tuskissaan valitellen huusi ja kutsui armast' aaluvataan; mut portin eess' yhä seisoi Hektor, jäykkänä mieli, Akhilleun kohdata aikoin.
Minä päätin sentähden mennä sinne salaisesti, jos joku tilaisuus edespäin ilmaantuisi, jota ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, sillä emännän haukansilmät seurasivat minua alinomaa, semmenkin kuin olin viimeisiin aikoin joutunut hänen vihoinsa. Tapaus oli nimittäin tämä: Joulu juhlana olimme me paitsi muita hyviä paloja myös saannet paistetun hanhen pöydälle.
Kaikkien eellä hän karkasi päin kuin vuorien karju, pois joka koirat kaikkoamaan sekä vantterat miehet ympäri rotkoja saa, heti kun vain kohti se kääntyy: noin jalomainehisen Telamonin loistava poika ryntäsi päin heti karkoittain rivit iliolaisten, jotka jo keskelleen Patroklon saarsivat, aikoin Ilioniin ikimaineekseen hänet laahata heiltä.
Kevät-lumi sulaa jo Ebba Brahen raunioissa, istu kysyjä ja kuuntele, minä tahdon sinulle salaisuuden ilmoittaa. Iso-vihan aikoin palatkaamme. Maamme oli suru-hunttuun puettu. Kauppamies Anströmin talossa oli hirveä rähinä ja hyppy. Kaikki jotka paeta saattivat, seisovat valmiina jo, kartanolla odottaen isäntää, joka vielä katseli kamarissaan, ettei mitään jäisi.
Yhtenä aamuna aukasi vanki huoneen vartia oven ja käski minun tulemaan ulos; sillä siellä oli joku, joka tahtoi puhutella minua. Minä en suinkaan ollut myöhäinen tottelemaan käskyä. Kuinka iloiseksi eikö mieleni lentänyt, kuin vähä Elina tuli tuvassa vastaani ja pusersi kättäni. Me istuimme sohvalle. Alusta oli hän niin liikutettu ett'ei voinut sanoa sanaakaan. Hän itki katkerasti, ja jokainen kyynele, kuin vierisi hänen hellistä silmistänsä, sulatti palan vihan jäästä sydämmeni ympäriltä, siksi kuin taas tuli puhtaaksi ja lämpöiseksi niinkuin entisiin aikoin. Minä lohdutin häntä niin hyvin kuin paraitten taisin. Vihdoin viimein tuli hän levolliseksi ja sanoi hellimmällä äänellänsä: "Herra Jumala että sinun piti niin onnettomasti käymän, Thore! Et sinä voi uskoa kuinka murhellisiksi äiti ja minä kävimme, kuin saimme kuulla sinun olevan vankiudessa.
Virkki ja huotrastaan veti raskaan, mittavan miekan, viiltäväsäiläisen, joka häll' oli hankkilusvyössään; sitten syöksyi päin kuin korkea ilmojen kotka, tummien pilvien puhki jok' iskee, siepata aikoin lampaan nuoren tai jänösenkin säikkyvän maasta: kohti hän karkasi noin, kohotettuna viiltävä miekka.
Riemuissaan hyppäsi Dami ylös ja riensi mökkiin hopeahelaisine piippuineen; mutta eipäs olisi uskonut hänen saavan aikoin niin hauskaa leikintekoa. Hetken kuluttua nimittäin tuli hän takaisin Sysi-Matin hattu päässä ja pitkä vaippa päällä ja kummassakin kädessään iso tulisoitto. Arvokkain askelin läheni hän rakastuneita, ja puhui heille juhlallisella äänellä: "Mitäs tämä tietää?
Mutta inhimillisen laskun mukaan on meillä kummallakin vielä parikymmentä vuotta jäljellä, ja se aika tulee meidän käyttää niin hyvin kuin suinkin osaamme. Kaksikymmentä vuotta, jo siinä ajassa ennättää yhtäkin saada aikoin. Hassuinta kaikesta, sanoi kelloseppä, silitellen mustaa kissaa, hassuinta kaikesta, Volumnia, on se, ett'emme ole koskaan ennen tätä ajatelleet.