Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuskin oli hän pääkaupunkiin palannut, niin hän äidille ja tyttärelle määräsi vuotuisen eläkkeen, jonka, toisen kuoltua, piti jäämän jälkeenjääneelle. Ken unohtaa meidät viimeiseksi?
Ahaa, sinä tarkoitat alushametta ... se on vain paperista, kuten näet ... minä riisun siltä senkin ... mutta ... mutta, lisäsi hän kiireesti, niinkuin hän olisi muistanut jotain, sitä minä en uskalla näyttää äidille. Kuinka niin?
Alotan siellä elämäni uudestaan, panen tarmoni työhön toisten hyväksi, kaiken hyväksi, joka minua tarvinnee, en elä itselleni enkä omalle onnelleni, elän äidille, annan toisten lapsille, kun ei minulla itselläni omia. Ei saa elämällä olla yksityisen onnen tarkoitusta.
Kapteenista tuntui niin hyvältä, hän sanoi, kun näki Thinkan istuskelevan kutimensa ja kirjansa ääressä, väliin portailla väliin puutarhassa... "Hän huomaa kaiketi nyt itsekin, miten hänellä on hyvä olla", sanoi hän äidille. Kapteeni usein kertoi tätä samaa; näytti siltä, kuin hän olisi tuntenut hiemasen levottomuutta tässä kohdassa.
Ohuessa päällysvaatteessa seisten tuli pian vilu lantakujan nurkassa, mutta mihin mennä lämmittelemään? Viimein hän huomasi, että sauna oli pantu lämpenemään riihimiehiä varten, ja hiipi sinne uunin eteen. Matalalle laskeutunut savu tunkeutui silmiin ja oli apuna kirvertelemässä. Tukalaksi tuli siinäkin olo, mutta mitenkä selittäisi äidille, jos menisi tupaan.
Minä ärryin jo ja äsysin ikään kuin itsekseni: "Ikäänkuin nyt ihmisillä olisi ero... Ja ikäänkuin Ikonen ei maksaisi isälle palkkaa niin kuin muutkin", pistin minä lopuksi ilkeästi. Isä ei viitsinyt ruveta riitelemään. Saatuansa kurkkunsa lopullisesti selväksi, otti hän piippunsa ja lupasi äidille: "No kutsu minusta nähden!
»Niin, mutta minunhan täytyy jäädä tänne.» Eevi pani päänsä kallelleen ja oli surkean näköinen. Sitten lisäsi hän selitellen ja puoleksi ylpeillen: »kun ei ole muita lapsia, tulisi isälle ja äidille minua kovin ikävä, jos minä lähtisin. Mutta minä saan koti-opettajattaren ja lopuksi lähden vielä Helsinkiin oppimaan oikein hienoksi neidiksi.» Hän silitteli tyytyväisenä puhdasta esiliinaansa.
Ja sano terveisiä äidille ja että hän tietäköön meidän saapuneen onnellisesti tänne ja että olemme terveet ja että kaikki on käynyt oivallisesti, lukuunottamatta muutamia ihan pieniä tapauksia, kuin esimerkiksi, että olimme vähällä taittaa niskamme. Sano, että kaikki on kunnossa ja että hänen ei huoli itkeä, sillä kaikki on minun parhaakseni, kuten isä sanoo.
Hän pukeutui hyvin huolellisesti ja sanoi äidille menevänsä kävelemään silloille, katsomaan jäitten lähtöä joessa.
Toisen kerran oli sinua vähän isompi poika kuollut. Hän oli äitinsä ainoa poika, kuten sinä olet minun ainoa poikani. Kalpeana ja kankeana hän makasi paareillaan, ja hänet aiottiin jo peittää multaan. Voi, kuinka äiti silloin itkikään häntä, mutta Jumalan Poika sanoi hellästi äidille: »