United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
EILA Veenit vaativat hänet kivelle. »Poikanen kivelle!» ... ja nauravat. Jäävät jännittyneinä odottamaan. MERTSI Huudahtaa: Urmas!? EILA Urmas, hah hah!... Katsokaa, katsokaa kuinka neuvottomana hän seisoo... Kaikki nauravat. Mertsi vetäytyy hämillään puunrungon taa. URDIS Jo puhuu! Toistaa: Meillä on oikeus puolellamme.
Me tappelimme muronnien kanssa veressä uimme, hävisimme, mutta miehiä olimme! Nyt pojat pelkäävät ongenpahlaa, ongenpahlaa, ongenpahlaa! JOUKOSTA Ristiin rastiin huutoja: Kun Urmas sen kerran sanoo, niin se on niin! Urmas hornaan! Hiljaa! Mervit pettivät! Koira on koira! Suus kiinni! Veenit pettivät! Hiljaa, kansa on yhtä! Urmas-konna! Konnalla on konnan koukut! Hiljaa! Jumal-avita! Taar-avita!
USEAT VEENIT Hst! Ei riitaa. Lähdetään! ENSIM. VEENI Kiivaasti: Sanon vaan että jos tuolla tänä iltana tehdään joku tyhmyys, niin se on teidän jumalanne Urmas, joka antaa Rajakorven muronneille! USEAT MERVIT Häpeämätöntä! ENSIM. MERVI Sano se vielä kerran, keltainen kukonpoika! ENSIM. VEENI Sanon kerran ja kaksi pois tieltä sininen nauris!
ROUKA Onko se mahdollista!? URMAS On. Puoli hetkeä sitten sain tarkat viestit. He aikovat vielä kerran tehdä tässä maassa hyvät kaupat! Veenia auttaa meitä muronneja vastaan Veenia saa korvaukseksi pienen veron ja vuosikymmenen päästä veenit ovat tämän maan ainaisia isäntiä. Manala! Lähtee kiihtyneenä astumaan. Monet muutkin nousevat liikkeelle. HALLO Riemukkaasti: Joko nyt uskot, Urmas!
MERTSI Hiljaisen jännittyneenä: Eikö mervien puolelta kukaan vastaa? URDIS Joku vanha mervi sanoo jotain. EILA Katsokaa kuinka äkäisesti hänen silmänsä mulkoilevat kulmapehkojen alta! Kuin vihainen vuoritonttu, hah hah! Veenit nauravat ... ja mervit seisovat noloina...
MERTSI Tyyntyen: Ne jo erotettiin... Vanhimmainen vaati hiljaisuutta... Kuuntelevat. EILA Toistaa värähtävällä äänellä: Semmoisiin käsiinkö kansakunnan kohtalo?... Ei, raakuuden edestä emme väisty... Julistan vanhimpain ehdotuksen päätökseksi. Mäeltä jyrisevä: Emme hyväksy! Sitten hälinää. EILA Nyt veenit lähtevät. He ovat vihaiset. MERTSI Taempana: Se on kurjaa! Eikö kukaan sovintoa yritä?
Ja vaikka se nyt on veeniläisyyttä vastaan, niin se kuitenkin sulkee ja lopulta itseensä sulattaa kaikki, veenit ja mervit. Ja niin nousee vapaa, voimakas Mervian kansakunta, jonka ei tarvitse kumartaa itään eikä länteen, vaan joka on kerran näyttävä mikä on Mervian miehuus ja ponsi! ORPA Hiljaa: Taivas suokoon, että niin kävisi!
Siellä me lepäämme: veenit ja mervit, orjat ja vapaat, vihamme ja rakkautemme, harhamme ja kirkkaat tekomme. Mutta sen yli kulkee kansan uusi tulevaisuuden tie, sen vainaittenpuun oksalla kukahtelee kevään käki. Osottaa, silmät intomielisesti säteillen, kauvas etäisyyteen: Katsokaa kuinka kirkkaana taivaanranta aukeaa!
EILA Kuinka jöleästi, kuin karjanpaimen! MERTSI Kuuntelee jännittyneenä, toistaa itsekseen: Kaksi merviä. Ei ole vanhimpainpirtissä yhtään merviä... Se on oikeus ja kohtuus EILA Kiivaasti: Karjahattu! Nyt veenit suuttuvat. Näittekö kuinka päät kohoutuivat? MERTSI Varottaa: Vanhimmainen puhuu... EILA Kuinka ylhäisenä hän seisoo!
Myöhästyin, vaan tuonpa sitten uutisiakin! KAIKKI No...? Nousevat uteliaina. Urmas käy vastaan. HORMA Malttakaa, malttakaa! Tervehtii Urmasta. Riemukkaasti: Veenit lähtevät tästä maasta, ja ainiaaksi! TOISET Hämmästyneinä: Mitä...?