United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kun Fritz tuona iltana palasi, ja me kolme olimme jätetty yksin, sanoi hän vähäisen vaiti-olon jälkeen: "Lapset, langetkaamme kaikki polvillemme ja kiittäkäämme Jumalaa, että Hän on täyttänyt sydämeni halun."

Ehkä Karolina piti Bolton'in ylpeän vaiti-olon kylmäkiskoisuutena; ehkä hän, muistellessansa tuttavuuttansa Bolton'in kanssa, harmilla ajatteli, että tuo hurjapäinen ylioppilas, joutohetkien hauskuudeksi oli leikitellyt hänen kanssansa, niinkuin leikki-kalun kanssa.

Nämät kirjat ja kukat, nämät suloiset linnut ja tämä kaunis metsäkauris ei! runoiliat kirjoittakoot mitä hyvänsä, mutta kuinka iloisesti luopuisin kaikista näistä vaiti-olon koreista lohdukkeista, jos vaan saisin elää tuntikauden vapaana.

Olkoon tuo hulluuteen tuhlattu raha oman tyhmyytemme ja hulluutemme ainaisena panttina ja sinettinä", sanoi Kirri vapaasti. Katrulla ei ollut mitään karruttamista siihen. "Tottapa me käskemme Kolkin tänne?" sanoi Kirri, tovin vaiti-olon perästä. "Kolkin? Suurimman vihamiehemme!" tokasi Katru.

Monta kertaa kysyttyämme, mitä siellä tekivät, saimme hetken vaiti-olon perästä vastaukseksi jonkunlaisia sekavia ääniä, sitten vihdoin he ilmaisivat sekä jotenkin hämärästi selittivät tuon suuren salaisuutensa. He nimittäin olivat ruvenneet kaivamaan maan läpi, tehdäkseen omaisillensa, varsinkin everstille, odottamattoman ilon.

"Te olette siis rakastaneet toisianne koko ajan", minä sanoin puoleksi itsekseni. "Niin minä luulen", hän vastasi matalalla äänellä. "Mutta minä en arvannut milloinkaan, ennenkuin eilen, kuinka paljon." Vähäisen vaiti-olon perästä hän alkoi uudestaan hymyillen: "Thekla, hänen mielestään minä en ole muuttunut kaikkien näitten vuosien kuluessa; minä noviisien johdattaja!

Nojaa kyynärpäillään kaidetta vasten tukien päätään käsillään. astuu muutamia askeleita edestakaisin, ottaa esille sikarin, pysähtyy SVANHILDIN läheisyyteen ja virkkaa hetken vaiti-olon jälkeen: Tää Teistä naurettavaa on, kun perehtyä sain aatoksiinne, heti näin ma sen. Keskeyttää ikäänkuin vastausta varrotakseen. SVANHILD vaikenee.

Kasvoiltaanpa vivahteli varjot Surun, suuttumuksen, inhon, säälin, Silmäns' oli luotu pergamenttiin. Kauan mietteissään hän seisoi, vihdoin Vaiti-olon katkais, lausuin: "Ukko, Kutsuttiinhan suakin kerran valon Pyhään valtakuntaan, valuivathan Sunkin rintaas armon lämpösäteet Niin kuulin; mutta kuinkas elät?

Tämän vaiti-olon perästä hän puhui jälleen ja lausui: "Evankeliumi ei puhu mitään meidän teoistamme eikä lain teoista, vaan Jumalan äärettömästä armosta ja rakkaudesta kurjimpia ja viheliäisimpiä syntisiä kohtaan.

"Saat tehdä kuinka tahdot", vastasi Gunnar, ja Liv meni kamariin järjestämään. Vieras vilkasi hänen jälkeensä. "Jumala siunatkoon sinua!" ruikutti hän, "ja Jumala siunatkoon teitä molempia tästä. Tämä talo lienee kai Haugen tai sinne päin", sanoi hän hetken vaiti-olon jälkeen ja antoi silmäin lentää viekkaasti ympäri. Nyt ääni jo oli aivan toisellainen.