United States or El Salvador ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen hautaansa kantaa tahtoisin Nyt outoja kiehkuroita, Mihin nuoruusaikojen muistelmin Ma kietoisin kukkastuoksuihin Kuun kultia, hopeoita Ja uljaita unelmoita, Joit' uinut, kun eessäs ihanin On kevääs ja onnes ja toiveeskin. Liet ankara, tuomita koita! Ma tuomitsen kaihojen kyynelin. Syksyllä kotiin. Syksyllä kotiin, syksyllä yössä, Syksyllä vetten mustassa vyössä.
Pilvilinnoja ihanoita Niitä yhä mä laadin vaan, Haaveilua ja unelmoita Elämäni on kokonaan. Siksi näinkö mä uneskelen, Että talven mä lapsi oon; Kevätkukkia sikskö lemmin, Ett' on eloni kukaton. Talven lapselle päiv' ei paista, Eikä tuoksua kukatkaan, Hämäläistä on maailma hälle, Kylmän kolkkoa, tyhjää vaan.
Niin herkkä kuin haavan lehti On tuulien suukkosille, Niin herkkä ja altis on mieleni mun Myös tuntehen tuulosille. Niin täynnä kuin syys-yön taivas On tähtien kehriä noita, Niin täysi ja kirjava syömmeni myös Utuheikkoja on unelmoita. Kuin pyörivi pyörteessä kaarna, Ei nielua virran se vältä Niin maailman pyörteessä häilyn mä myös, En kuilua kuoleman vältä.
Hänen ajatuksensa olivat neiton unelmoita, niinkuin tytöt niitä unelmoivat kahdeksantoista vuotiaina. Hän arveli ja ajatteli, että jos hänen täytyisi jättää kotipaikkansa, niin hänen epäilemättä tulisi ikävä tätä järveä, tätä koivikkoa, näitä lintuja, tätä taivasta, tätä aurinkoa. "Tätä taivasta, tätä aurinkoa, voi minua höllä-mieltä, samahan aurinko ja sama taivas on muuallakin."
Näin edessäni vuolaat virtain uomat, joiss' syöksyy alas korven voimat ylväät ja suuret rikkaudet, salon suomat, ja ikimetsän temppelsalin pylväät. Näin edessäni metsämaita, soita, miss' ihmiskätten jälkeä ei huomaa, miss' seutu täynnänsä on unelmoita ja tyyntä kauneutta, luonnon luomaa.
Niin herkkä kuin haavan lehti on tuulien suukkosille, niin herkkä ja altis on mieleni mun myös tuntehen tuulosille. Niin täynnä kuin syys-yön taivas on tähtien kehriä noita, niin täysi ja kirjava sydämeni mun utuheikkoja on unelmoita. Kuin pyörivi pyörteessä kaarna, ei nielua virran se vältä niin maailman pyörteessä häilyn mä myös, en kuilua kuoleman vältä.