United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Me emme uskaltaneet ilmaista jutun alkajaa. Olimmehan paitsi sitä kaikki olleet myöntyväiset siihen leikkiin, vaikka oli päivän selkiää, ettei yksikään meistä olisi niin tunnotoin ollut, että olisi kättä poikki leikannut, Olipa tuo vaan peloituskeino, jolla saimme vapautemme. Muori piteli kättänsä toisella kädellänsä, josta huomasimme, että se mahtoi olla vähän kipeä.
Berntin täytyi nyt yksin tukea raakapuuta ja hänen veljensä auttaa häntä minkä taisi. Peräsintä ei Eljas uskaltanut laskea kädestään; ja kiinni hän pitikin sitä rautakouralla, joka jo kauan oli ollut aivan tunnotoin liiallisesta jännityksestä. Hetkisen kuluttua sukelsi seuralais-vene jälleen näkyviin; se oli, samoin kuin äskenkin, ollut vähän aikaa pois näkyvistä.
Kun Aina oli kappaleen aikaa ollut tuossa haaveksivaisessa tilassaan, rupesi hän laulamaan tuota omatekemäänsä laulua, joka kuului: Voi sydän miksi rintahan Sä siihen luotiin tuntemaan? Miks'et sä luotu kiveksi, Niin ihan tunnottomaksi? No siihenpä ei pystynyt Ois nuolet vihan myrkytyt; Sä oisitkin vaan tunnotoin, Et koskaan olis' rauhatoin.
Jos hän taitaisi nähdä minun sydämeni pohjaan, niin tosin havaitsisi, etten suinkaan ole niin kylmä ja tunnotoin, kuin pakotan itseni olemaan, ainoastaan sen vuoksi että tarkoitan hänen onnellisuuttansa." "Minkä sinä sitten mielestäsi katsot hänen onnellisuudeksensa?" kysyi Kaisa, joka oli tullut takaisin ja nyt rohkeni sanan sanoa.
Vai etkö sinä minään pidä, sinä tunnotoin rikas, noita pieniä odottamattomia lahjoja, noita syntymäpäivä- ja nimipäivä-riemuja, joita vaimosi iloksensa sinulle valmistaa? noita tuhansia pikku huvituksia, jotka odottamatta, kuten lentotähdet, tuikkaavat kodin taivaalla, ja nämät kaikki vaimon hellyys sinulle lahjoittaa, jos hänen apunansa on vähäisen rahaa, jota sinä hänelle yht'aikaa annat vähän runsaammassa määrässä, saadaksesi suuren koron hauskuutta ja iloa pienissä osissa takaisin.
Jonka hän oli pyytänyt murhata, ei ollut tunnotoin mies, joka palveluspiian tähden oli häntä solvaissut se oli veli, joka ainoastaan oli täyttänyt velvollisuutensa sisartansa kohtaan, hän oli tahtonut ottaa turvattomalta tyttö-paralta hänen ainoan turvansa silmittömästä mustasukkaisuudesta! Hyvä Jumala, jos se olisi tapahtunut! sanoi hän itselleen.
Sinun vaikutusvoimasi on suuri; kuule siis perheesi rukouksia ja pelasta poikamme." "Amatfiah", vastasi Javani, "en ole tunnotoin luonnon ja ihmisyyden tunteille, ja jos saattaisin kuunnella rukouksianne loukkaamatta omatuntoani, niin sen mielelläni tekisin. Mutta isäini usko on minulle kalliimpi kaikkia sukulaisuuden siteitä.
Kuka kirjailia olisi tunnotoin tuollaisia kiitoksia kuullessansa, etenkin noin ihanilta huulilta! Minä tunnustan, että otin ne mielelläni vastaan ja olisin ollut valmis ottamaan vielä enemmän, jos niitä vaan olisi tarjottu; minä olin sanomattomasti ihastunut tavatessani kauneuden yhdistyksessä kirjallisen aistin kanssa.
Sitä vastoin olin erittäin tunnotoin ja rauhallinen, kun luulin näkeväni herra Sydney'n joutuvan haaksirikkoon tahi musertuvan rautatiellä, samalla kun minä riensin Evan luokse lohduttavana ystävänä. Todellisuudessa en olisi suonut sellaisien hirveiden tapauksien tapahtuvan, mutta oli kuitenkin lohduttavaa ajatella, ett'ei tuollainen ollut aivan mahdotointa. Näin kului muutamia viikkoja.
Hän on yhtä kova ja tunnotoin kuin kallio; tottumus ja luonto ovat terästäneet hänen rintansa ja jäätäneet hänen sydämensä. Sivistys ei ole saanut ainoallakaan säteellä hänen sieluansa valaista. Hän ei tunne rakkautta." "Sinulla on oikeus, Kustaa! Hän ei tunne rakkautta. Jokainen sanansa kuului korviini hirvittävältä kuin tarhapöllön ja huhkaan poru pimeänä syksy-yönä.