United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kohta Henriette rupesi, käsiinsä sylkien, silittämään vallatonta tukkaansa; mutta vai'eta ei hän voinut, vaan kuiskasi kiihkoissaan: "minä olin torilla aivan alhaalla sillalla, älä kerro äidille; ja silloin tuli kippari Worse soutaen, kippari Worse on palannut Riosta, tiesitkö sinä sen? hänellä oli kuusi soutomiestä ja lippu, ja perässä istui Laurits en tuntenut häntä ennenkun hän hyppäsi maalle, noin pitkä hän oli" hän osoitti ilmaan "hän näki minut, luulenpa että hän on jälessäni!"

"Minä en ole sinulle niin sanonut suoraan; minä olen vaan kiertämällä vastannut sinun alituisille pakoituksillesi". "Niinkuin äsköin juuri sanoin, kyllä sinunkin vuorosi vielä tulee. Mutta sano sinä nyt, Anni, minulle yksi asia", jatkoi Petrovitsch, "ja sano se toden ja omantunnon mukaan: tiesitkö, kun menit Lentsin kanssa naimisiin, että sinun isälläsi ei enää ollut mitään".

"Eipä tuonne mitään erinomaisia kuulu. Aina tuo tuli kylästä", sanoi Lillu, vastaten emännän silmäniskuun. "Mistä kylästä?" kysyi Katru hätäisesti. "Torpalta", sanoi Lillu ryiskellen. "Tiesitkö mitä hän siellä kävi?" kysyi taas Katru. "Voi kuulkaasta hyvä isäntä ja emäntä en minä sentään puhu, sanottaisiin minun sitten juorunneen", sanoi Lillu, katkaisten puheensa.

Alman korvat lensivät punaisiksi, mutta hän ei virkkanut mitään, neuloi vaan. »Tiesitkö sen, Alma?» »Tiesin», kuului hänen huuliltaan vihdoin hiljaa. Hetken aikaa oli Johnkin nyt ääneti. »Parempi», sanoi hän sitten, painuneella äänellä, tarttuen uudelleen kynään, »että itse olisit siitä puhunut suoraan ja avonaisesti».

Hovijunkkari antoi keskeyttämättä hänen puhua, pureskeli vaan viiksiänsä. Kun Helena oli lopettanut, ei hän sanonut muuta kuin: Onko siinä kaikki? Hyvä. Ja tiedätkö sinä, että sama herra on ottanut ajaakseen myöskin talonpoikien asian? Se tahtoo sanoa, jos vesisulku lasketaan, niin koko paperitehdas on mahdoton. Tiesitkö sinä senkin?

Tiesitkö jotakin egyptiläisestä?» »Tiesin. Tunsin hänen paheensa.» »Ja kuinka?» »Jalo Ione. Olin hänen paheittensa orja ne joiden palvelijana olin, olivat hänen auttajiaan.» »Sinä olet ollut ennenkin siinä talossa, koska niin tarkoin tunsit salakäytävän?» »Olen Arbakeen luona soittanut lyyraani», Nydia virkkoi hämillään.

"Pelkäsitkö sinä", kysyi Labeo, sanomattomalla rakkaudella poikaansa katsellen, "ettet koskaan saisi isääsi jälleen nähdä?" "No, en", vastasi Markus. "Minä tiesin, että sinä tulisit kotiin." Hän puhui vakaalla äänellä ja pudisti luottavaisesti päätänsä, niinkuin kaikki epäileminen olisi ollut mahdoton. "Tiesitkö sinä sen? kuinka?" kysyi hänen isänsä uuteliaasti.

Viimeisenä siinä oli: "Erotessa sanoit pari sanaa, joita olen kummastellut. Tiesitkö mitään Alfhildin ja minun asioistani? Jos Lasse on niistä puhunut, niin saat luvan toimittaa hänet pitäjäästä pois. Sillä ne ovat vielä salassa pidettävät. Mutta Alfhildille lähettäisin mielelläni terveisiä: luulen, ett'ei hänen tarvitse katua."

Aili pureskellessaan voileipäänsä katseli kumpaisenkin silmiin ja kun näki äitinsä hymyilevän hänelle, niin tahtoi sanoa jotain ja kun ei muuta osannut niin sanoi: "Enhän minä kuollut." "Ethän tuota, Jumalan kiitos, kuollut, kun pelastuit. Tiesitkö miten pelastuit?" "Heräsin vaan kun unesta. Rintani oli kipeä." "Voi lapsirukka... Mutta mitenkäs hukuit?"