United States or Timor-Leste ? Vote for the TOP Country of the Week !
He istuivat niin tuttavasti ja likellä toisiansa, kun Saara kallistui hänen puoleensa, pitäen virsikirjaa, että kippari Worse tunsi jotakin lämmintä ja naisellista läheisyydessään ensimmäinen kodikas tunne, mitä oli tuntenut tänään. Oli toinenkin, joka hyvin menestyi, vaikk'ei hänkään juuri seurannut hengellisiä selityksiä, ja tuo toinen oli Laurits Seehus nurkassaan.
Samalla kuin hänen suunsa oli täynnä Jumalan sanaa ja virsiä, oli hän rohkea missä hyvä voitto oli tarjona ja taisi purjehtia kuin riivattu päästäksensä ensimmäiseksi kalastus-paikalle. Kippari Worse murisi vähän ja silitti saukonnahkaansa kun Sivert puristi hänen kättänsä, sydämellisesti ja hellästi sanoen häntä tervetulleeksi.
Mutta kippari Worse ei enää voinut malttaa mieltänsä, vaan tarttuen vanttiin, nousi hän laivan portaalle, heilutti hattuansa ja huusi niin että kuului yli koko Sandsgaardin: "Me tulemme myöhään herra Kunseli! Mutta me tulemme varmaan!"
"En luule kenenkään sitä paheksivan jos et tule Sivert Jespersen'in luo", sanoi Saara; nähtyänsä Fennefos'in jälleen, tahtoi hän mielellään päästä miehestänsä kokonaiseksi päiväksi. Jaakko Worse ilostui kuin lapsi tästä odottamattomasta käännöksestä ja riensi kippari Randulf'ille ilmoittamaan että hän oli saanut luvan tulla.
Kuului raskaita askelia portailta, joku hapuili kädensijaa, ovea lyötiin kaksi kertaa koko nyrkillä, ja sitten tuli sisään kippari semmoisena kuin hän oli ollut laivassaan sinä myrskyisenä sunnuntaina, jolloin Holt oli käynyt Vikin luona. Holt löi kätensä yhteen ja jupisi: »Hitto senkin vieköön! Hänet minä olin aivan unhottanut.» Hän ei päästänyt toista puhumaan. »Oletko sinä valmis?» hän kysyi.
Worse istui puoli-nukuksissaan ja katseli Saaran sormia. Silloin Saara yht'äkkiä katseli häntä suurilla mustilla silmillänsä, sanoen: "laulakaa tekin". Kippari Worse heräsi selki selväksi ja rupesi ynähtelemaän sitä myöten kuin Saara muutti sormiansa.
Kippari Worse joutui vähän hämilleen ja käveli hetken aikaa. Ei ollut helppo vastata tuommoisiin lauseihin; hän, hitto vieköön, ei tahtonut mennä seurakuntaan, mutta hän kaipasi kohteliasta syytä kieltämiseen. Laurits nousi samassa oven vierestä ja aikoi mennä. "Ei ei Laurits!" huusi kapteni, "et saa mennä; pitihän meidän puhua keskenämme. Minne ai'ot?"
No niin hän on konsuli Garman, näetten, ja minä olen kippari Worse, eikä se seikka muutu koskaan. Ja paitsi sitä, kun on kysymys laivan ostosta, niin se toimi juuri sopii minulle." "Se minua kummastuttaa ja huolettaa, ett'ette yhtä hyvin voi sanoa minulle todellista syytä lähtöönne. Meidän olisi sopinut odottaa teiltä sitä vilpittömyyttä." Worse katseli häneen suu selällään.
Nyt oli tuo viekas kippari Worse päässyt tarkoituksensa perille. Yht'äkkiä hän heitti takkinsa auki, sieppasi setelipalan rintataskustaan ja heitti sen konsulin eteen. "5,000 specie-taaleria herra kunseli! Aluksi tämä, ja kymmenen tai viisitoista tuhatta kun olen ehtinyt haalia ne kokoon"; hänen kasvonsa loistivat ja hän nauraa hohotti täyttä kulkkua.
Ainoastaan kaikkein urhoollisimmat olivat enää kannella. Minä heidän mukanaan jo iloitsin saaneeni urhoollisuuden palkinnon, 75 penniä säästettyä rahaa. Ilomme oli kuitenkin ennenaikainen, sillä kippari oli meitä ovelampi. Salongista noustuaan hän keskeytti rahankannon eikä ollut millänsäkään meistä kannella olijoista. Kävi vaan tyynesti vääntämään peräsimen kehrää.