United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Niin puhui tuo kavala käärme itseksensä. Juuri kun Lillu oli viimeistä nauruansa nauramassa, tulivat Kirri ja Katru huoneesen. "Mihin Martti on joutunut?" kysyi Katru hätäisesti. "Hiljaa! Martti meni kamariinsa kirjoittamaan kirjettä Ainalle; kohta on kirje käsissäni", sanoi Lillu pirullisella voittoriemulla!

Me emme huoli taloomme semmoista heittiötä, kun Kolkin tyttö lunttu on, ei vaikka", sanoi Katru Lillulle ulkokullatusti, vaikka hän oli jo aikaa Lillun ja Susson kanssa puhunut asiat yhteen. Samassa tuokiossa tuli huoneesen Maija niminen naapurin emäntä. Heti kun Lillu huomasi tuon emännän, lähti hän talosta pois.

Hän ei ollut koskaan tehnyt työtä, sillä nuorempana oli hän kerjännyt ja vanhempana elätti hän pulskasti kurjan henkensä juoruamisellaan. Vanhempana katsoi hän edulliseksi nilkuttaa länkätä taloon tullessansa ja siellä ollessansa, mutta kun hän pääsi ett'eivät ihmiset häntä nähneet, oli hän terve kuin ajakka! Semmoinen oli Lillu, jonka tulemme kertomuksen kestäessä vielä liiemmin tuntemaan.

Aina sanoi, että hän kovin mielellänsä kirjoittaisi sinulle, mutta ei hän tohdi, kun pelkää jollain tavalla sen tiedoksi tulevan, ja silti ei hän kirjoita. Kirjoita nyt, Martti kulta hänelle, että hän tulisi vähänkään lohdutetuksi kauheassa murheessaan", loirusi Lillu. "Odottakaa vähän, niin minä viskaan jonkun rivin!

Kyllä Lillu asiat kuljettaa ja tiedot tuopi", sanoi Katru, voittoriemulla. "Kumma kun Martti aina vaan pakkauupi noudattamaan omaa päätänsä naimisessaan!

Mutta minä pelkään niin kauheasti kirjeen joutuvan hunnikolle", sanoi Martti epäillen. "Vaikka kuinka paljon kirjoittaisit, Martti kulta, niin minä odotan minäkö kirjeen hunnikolle saattaisin? Sitä en tee ja sen vannon taivaan, maan ja Jumalan nimen kautta! Ei tarvitse peljätä, kyllä kirje tulee Ainan omaan käteen", vakuutteli ja vannoi Lillu.

Hän halaili ja syleili Ainaa ja viimeksi hän pyysi Ainalta lapasten kudinta, mutta hän ei antanut, sanoi vaan itsekin saavansa lapaset käteensä. No se häntä nyt värkki on tuo Lillu!

Paras taitaa olla kun jätämme koko asiamme sikseen ja rupeamme kärsimään sitä helvetin esimakua, jonka maailma on voinut yhdellekään kuolevaiselle koskaan antaa. Voi! minä olen toivotoin. "Tämän kirjeen kirjoitin, kun Lillu tuli tänne ja sanoi sinun pyytäneen minun kirjoittamaan sinulle.

"Eipä tuonne mitään erinomaisia kuulu. Aina tuo tuli kylästä", sanoi Lillu, vastaten emännän silmäniskuun. "Mistä kylästä?" kysyi Katru hätäisesti. "Torpalta", sanoi Lillu ryiskellen. "Tiesitkö mitä hän siellä kävi?" kysyi taas Katru. "Voi kuulkaasta hyvä isäntä ja emäntä en minä sentään puhu, sanottaisiin minun sitten juorunneen", sanoi Lillu, katkaisten puheensa.

"Keneltä olet noita tietoja kuullut?" kysyi Kirri jo hyvin kiihkeästi, sillä vaimonsa puheet alkoi herättää hänen huomiotansa! "Lillulta, joka kaikki asiat ja tapahtumat kylässä tietää", sanoi Katru luottavasti. Ennenkun kertomuksessamme menemme etemmäksi, täytyy meidän pikimältään silmätä, minkälainen tuo Lillu oli, jolta saatuihin tietoihin Katru ja Kirrikin panivat niin suuren luottamuksen.