United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaksi pitkää vuotta on kesin talvin yötä päivää pitänyt vartioida paremmin kuin pientä lasta, ettei menisi eksymään. Talvellakin, jos meni yöllä ulos, niin ei osannut takaisin. Kartanon toisilta seiniltä alkoi haparoida ovea. Eihän sitä muuten sanottaisikaan, että kahdesti on ihminen lapsena, sanoi isäntä ryyppiessään kahvia ja pureskellessaan juustoleipää.
Kahvia juodessaan ja pureskellessaan hammastikkua hän taas yhä enemmän syventyi tähän ajatukseen omalta kannaltansa ja, melkein silmänkostumiseen saakka liikutettuna, sanoi itselleen: miksi pyrkiä saavuttamattomaan korkeuteen? miksei tyytyä siihen onneen, joka on ihmiselle mahdollinen: rakkauteen kahden sielun välillä? miksi sanoa kärsimyksen tieksi sitä, joka on ihmisen korkein onni?
Aili pureskellessaan voileipäänsä katseli kumpaisenkin silmiin ja kun näki äitinsä hymyilevän hänelle, niin tahtoi sanoa jotain ja kun ei muuta osannut niin sanoi: "Enhän minä kuollut." "Ethän tuota, Jumalan kiitos, kuollut, kun pelastuit. Tiesitkö miten pelastuit?" "Heräsin vaan kun unesta. Rintani oli kipeä." "Voi lapsirukka... Mutta mitenkäs hukuit?"
Hän oli ollut vahdissa puolet yöstä ja lepäsi nyt selällään, käsivarret kasvoilla, mutta leukapielet liikkuivat hitaasti hänen pureskellessaan tupakkakääröä. Silloin tällöin hänen kääntyessään aukeni suu ja paljasti kaksi riviä keltaisia hampaan pätkiä hyvin punaisissa ikenissä. Nuo kolme siirtomaan englantilaista eivät olleet huomaavinaan häntä.
Mutta sitä suurempi ilo täyttää nyt sydämenne, kun palveltavanne nyt aivan odottamattomana hetkenä pääsi rauhaan ja te palvelijat jäätte rauhaan. Rauhan Jumala on teitä siunaava, kun loppuun asti olette kärsivällisesti kuormanne kantaneet, sanoi ruustinna tyhjiä kuppeja laskiessaan pöydälle ja pureskellessaan viimeistä juustoleipäpalaa.
Ken seisoi keskellä venettä ja katseli ympärilleen toisten toimintoa, pureskellessaan suun täydeltä nisuleipää, ken istui veneen perässä, ryyppäsi pullostaan ja huutaa hihkasi. Näytteli toinen toiselleen ylvästellen herrastupakoitaan, paperossia, toinenpa vastasi vilauttamalla porvarista saatua sikaria.
Kun Céleste varmuuden vuoksi oli silmännyt käytävään ja he olivat istuneet pöydän ääreen, tulivat he pian vilkkaiksi ja avasivat kainostelematta sydämensä toisilleen. Céleste maisteli malagaansa ja kyseli uutisia kotipaikoiltaan, eikä Couteauska enään valehdellut, hän kertoi alastoman totuuden pureskellessaan keksiään.