United States or French Southern Territories ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei toki, mitenkä nyt toki, hyvänen aika. Joka niin kauan pelkäsi, ennen kuin uskalsi tulla tänne ajatustaan sanomaan. Minä näin, vaikka ei se puhunut. Viimein jo kävi säälikseni ja kysyin, että oletko sinä kipeä? Ei, sanoi se, en minä ole kipeä. On sinulla jotakuta, sanoin minä, kävisit jossain omaisissasi kylässä.
Hän tuli alas hetkiseksi, kääre otsan ympärillä, vaaleana, raukeana, silmät melkein suljettuina; hän hymyili voimattomasti ja sanoi: "se menee ohitse, se ei ole mitään, se menee ohitse, eikö niin?" ja meni pois. Tämä kävi säälikseni, ja sydämessäni tuntui niin surullisen tyhjältä; minä en tahtonut pitkään aikaan lähteä pois ja palasin kotiin vasta myöhään.
"Kyllä kai sillä on jano. "Käy oikein säälikseni. "Hyvää yötä." Huoneissa oli sietämättömän tukahduttavaa, silla tuuli oli saapunut Afrikan kuumilta hieta-aavikoilta. Ihmiset tulivat taivaan uhkaavaa muotoa kauhistuen ulos taloistaan, kokoontuivat tiheisiin ryhmiin kaduille tai menivät joukottain basilikojen etupihoihin ja pylväskäytäviin.
Hän hengitti pikaisesti ja koko hänen ruumiinsa värisi. Hän kävi sanomattomasti minun säälikseni. Minä astuin hänen luoksensa. Hän käänsi vielä enemmän päätänsä poispäin... Anna Nikolajevna, sanoin minä. Hän ojensi itsensä äkkiä, tahtoi katsoa minuun eikä voinut. Minä tartuin hänen käteensä; se oli kylmä ja jäi niinkuin kuolleena minun kouraani.
Vai jo ne ovat kolmasti kuulutetut! Tulin tänne tuumittelemaan mitenkä Martti saataisiin erilleen tuosta Kolkin heittiöstä. Minä maksaisin kuulutus-rahat ja kaikki muut kulutukset. Kyllä minulla rahaa on: nisujen ostajia on joka päivä niinkuin markkinoilla. Minun käypi Martti-riepu niin kovan säälikseni, kun hän joutuu tuommoisen kanssa voi hyvänen aika minua eikö se vielä kävisi laatuun?
Jäähdyttää puuronsakin pilalle ja nälkähän sillä raukalla varmaankin jo on, kun on koko pitkän päivän saanut karjan kanssa kulkea. Oikein käy säälikseni poika parka etenkin, kun hän näyttää kivuloiselta ja äitinsä kuului niin pahasti pitävän häntä." Silloin Karja-Anni oli saanut Viikunan lypsetyksi ja melkein kyynelsilmin hän nyt kelkkeällä äänellänsä huutaa huhautti: "Jerikooo! Jeriko hoi!
"Ei koskaan; se ei saa tapahtua koskaan jumal'avita ei koskaan, sanon minä", sanoi Katru tuimasti. "Sitä emme ole saattaneet, emmekä vastakaan saata tehdä millään ehdolla, semminkin kun hänellä on ehdolla niin kelpo ihminen kuin Susso on", sanoi Kirri tyynemmästi. "Oikeen minun käypi säälikseni kun teidänkin ymmärryksenne on noin pimitetty. Mikä on Susso Ainaa vastaan eli hänen rinnallansa?
Minun kävi säälikseni kelpo "Abdul'ini". Minä näin kyllä, ett'ei hän kestäisi enään samallaista päivää, kuin eilinen, ja möin sen sentähden seuraavan posti-paikan postimestarille jotenkin hyvästä hinnasta, vaikka ei hinta ollut mielestäni kuitenkaan enempi, kuin puoli siitä, mitä sellainen hevoinen olisi tarvinnut maksaa.
Oikein kävi säälikseni tässä vasta erästä koiraa hänen oppimattomuutensa tähden. Hän oli yksinkertainen maalaispiski, juoksi uskollisesti rumpalin jälestä nurkalta nurkalle ja kuunteli, kuinka tämä julisti, että koirat meidän kihlakunnassa ovat sadan markan sakon uhalla pantavat kiini.
Minä voisin anastaa teidän talonne ja kaikki mitä teillä on, mutta mastot ja märssyt! käy säälikseni niin kunnon miestä kuin te olette ollut, ja sentähden pyydän vain tytärtänne ja teen teistä kaikkien porvarien keisarin, sen sijaan, että tähän asti olette ollut vain paljas kuningas. Hän vaikeni ja koetti tarkastaa sitä vaikutusta, minkä luuli tehneensä.