United States or South Africa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei hän ketään kepillä uhannut, eikä kellekään kiljunut, vaan hän seisoi kaikkien keskellä niinkuin horjumaton tammi, joka on myrskyjä varten oksansa kasvattanut. Kotona sai Helena seuraavana päivänä kuulla, että pappa oli ajattanut sosialistin tämän kortteerista ja kieltänyt kenenkään työmiehistä majoittamasta häntä luoksensa.
Jos alaluokan lapsi, arvattavasti alaluokan vaistot ja maailmankatsomuskin. Nähtävästi hän juuri siksi, että hän itse oli keskiluokan lapsi, koetti yhdistää niitä molempia. Hänen isänsä oli tehnyt vararikon ja hän oli ollut poika-ijästään saakka pakotettu itse leipänsä ansaitsemaan. Se oli tehnyt hänestä sosialistin.
Hänen hidas, länsi-suomalainen verensä oli siellä joutunut liikkeeseen. Hänen siihen saakka hiukan untelo, sulkeutunut sielun-elämänsä oli valvahtanut, saanut vauhtia, tahtoa, tarmoa, yritteliäisyyttä ja kunnianhimoa. Siitä matkastaan hän itse laskikin elämänsä suuren murroskauden. Sen taitteen, joka oli tehnyt hänestä miehen, yksilön ja maailmankansalaisen. Ynnä sosialistin.
Sehän on merkillistä, ettei kukaan kuule mitä minä sanon! Koko jutussa ei ole vähintäkään perää. Mitä mustiin vaatteihin tulee, niin ne ovat vaan tavalliset suruvaatteet. Ja jos vaikka hän saarnaileekin, niin saarnailkoon, eihän se merkitse että hän on sosialistin kanssa kihloissa. Sen minä sanon, että jos hän jonkun valitsee, niin ei se sosialistia ota. Tänne se kuuluu.
Kun he vihdoin erosivat ja Reinhold oli juuri lähdössä tanssisaliin, asettui Helena hänen tiellensä ja kysyi: Mitä te puhuitte tuon herran kanssa? Mitä lie ollut joutavia. Mutta kerro sentään, Reinhold. Sosialismistahan me puhuimme. Mutta hän ei sosialistin nimeä edes ansaitse. Hän ei tunnusta mitään ihannevaltiota, ei saa olla mitään hallitusta, olevat olot ovat juuria myöten hävitettävät.
Rouva Sorvi jäi siten idealistin hoidettavaksi. Myöskin sosialistin rouva saapui. Hän oli pieni, hiljainen, vaatimaton ihminen, mutta silmät suuret, syvät ja sielukkaat ynnä koko olennossa sellainen ihmeellinen rauha, joka tuli kuin tuoksahdus jostakin toisesta maailmasta.
Onko neiti lukenut Bellamyn kirjan tulevaisuuden yhteiskunnasta? Se on ihan välttämättä luettava. Siinä on täydellisen tasa-arvoisuuden, korkeimman yhteiskuntamuodon elävä kuva edessämme. Ja jokseenkin niin voi sanoa jokaisen sosialistin ajattelevan sitä ihannevaltiota, johon ihmiskunta on saatettava. Ensi tilassa luen sen kirjan.
Helena oli sydän kurkussa kuunnellut sosialistin puhetta. Hän oli ensin kiivennyt kivelle seisomaan nähdäksensä paremmin, mutta pian oli sydän niin kouristunut, ettei hän voinutkaan siellä pysyä, vaan tuli taas ja nojautui toverinsa varaan. Herranen aika mitä se puhuu, päivitteli tämä, kun sosialisti otti puheessaan hovijunkkarin kouriinsa. Ole vait! vastasi Helena väräjävin äänin.
Kuinka papan käy, kuinka käy tehtaiden, kuinka kotikartanon, sitä en tiedä, mutta oikein hän puhuu ja minä tahdon tunnustaa sen, avonaisesti, rehellisesti, tahdon heittää valheen päältäni, ja minäkin yhtyä yhdeksi noiden kanssa." Kun sosialistin puhe oli loppunut ja väki alkoi liikkua, sysäytyi Helena ensin kauaksi meluavan ja liikkuvan väkijoukon taakse.
Surkea häpeä sentään koko pataljoonalle, ettemme me osanneet häntä ottaa, puhkesi vihdoin päivystäjäkin sanomaan. Niin, veli B., kuinka se oikein oli sen kädenkiertämisen kanssa? Kuinkako oli? Tehän itse melusitte silloin niin, etten voinut kertomustani lopettaa! Kaikki rupesivat nauramaan. Puhukaa mitä hyvänsä, sanoi luutnantti T., mutta Helena on kihloissa sosialistin kanssa. Ikivale!