United States or Seychelles ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mies voi olla miten tahansa käyttökelvollinen, mutta minä autan Annettea ja meidän on oikein hauska. Minua suututtaa että hän on papan ja mamman lemmikki. Olen varma että he mielellään näkisivät Annetten yhdistettynä hänen kanssansa, tuon uskollisen ystävän, joka aina istuu sohvan ääressä ja puhuu viisaustiedettä mamman kanssa, niin että siitä on ilo ja riemu.

Ja hän aikoi kietoa kätensä Helenan kaulaan, mutta keskeytti itsensä ja sanoi onnellisena: Ei, nyt menemme ensin sinun isäsi ja äitisi luo. Tule! Hän piteli Helenaa kädestä ja ovessa katsahtaen Helenan pukuun ja pysähtyen sanoi: Minun mielestäni, panisit pois esiliinan. Helena heitti hätimmiten esiliinan yltään ja niin mentiin ensin ylös papan puolelle.

Ne menivät, rouva ensin, sitten tyttö ja sen jälestä herra ja isä yhtaikaa, mutta äiti meni vasta viimeksi ja tuli kohta takaisin melkein juoksujalassa kiirehtien kyökkiin. Ketä ne oli nuo? Se herra on papan vanha tuttu. Muuta ei äiti joutanut vastaamaan.

Tein kovin yksinkertaisesti, ollessani ulkona niin kauan, mutta minun täytyi puhua useain henkilöitten kanssa; sillä me vietämme papan syntymäpäivän juhlallisesti, ja sentähden täytyy jotain tehdä. Minä toivon että pappa menee vähäksi aikaa maalle, ja sillä aikaa voi koristelija ja tapisieraaja tehdä työnsä. Niiden kanssa minä puhuin. No?"

Kapteenin peitti hänen vaimonsa, se on, hän kietoi hänen ympärillensä matkavyön, vähittäin niin pitkän, kuin Boa constrictor, ja veti sen ympärille huolimatta papan kaikista protesteista.

"Ja sitten niin sinun näköisesi!" sanoi Lovisa ja nykäisi leikillisesti miestään parasta. "Niinpä niin, rumemman papan hän olisi voinut saada!" nauroi Erland, "vai mitä Issa?" "Totta on, mutta ei mitenkään kauniimpaa eikä itserakkaampaa!" Mies nauroi ja katseli ympärilleen. "Poika raiskani!" hän sanoi, "miten köyhän näköistä täällä on.

"Kuvaa todellakin." He olivat nyt päätirehtori Arnellin talon edessä. Cecilia veti päivänvarjonsa kokoon, pani sen olkapäätänsä vasten ja soitti porttikelloa. "Asutteko te tässä?" kysyi herra Vigert. "Asun, toisessa kerrassa. Tämä on papan talo." "Siinä näyttää olevan erinomaisen sieviä asuntoja", jatkoi Vigert, katsellen ylöspäin. "Hyvin sieviä, varsinkin talvisaikaan.

Helena muisteli sittemmin tätä tapausta niin monta kertaa, että hän vihdoin, alettuaan asioita ymmärtää, rupesi ikäänkuin muistamaan myöskin, että pappa todella olisi silloin jotain erityistä sanonut mammalle, josta mamma muka loukkaantui. Ei Helena muistanut mitä se nimenomaan oli, mutta muisti kaikki papan ja mamman katseet ja liikkeet.

Meillä tanssitaan, soitetaan, lauletaan, käydään »koreissa» vaatteissa; papan viattomista peli-illoista laamannin kanssa on tehty kamala pahe ja itse hän täällä, se samainen, apulaisena ollessaan otti kaikkeen siihen osaa se on niin, että voisi Ulkokullaisuutta, teeskentelyä uh!

Tiedätkö, Henrik, minä sanon sinulle, se oli papan alituinen ajatus: luopua kerran papin virasta. Juuri niinkuin Johannes, niin hänkin sanoi: minä olen pappina palkan vuoksi. Ja vaikka minä kuinka koetin lohduttaa ja osoittaa hänen työnsä hedelmiä, pudisti hän vaan päätänsä.