United States or Aruba ? Vote for the TOP Country of the Week !


Rehtori kirjoitti vielä samana iltana kirjeen langollensa. Kun ei se postikaan jo tule, että saisin Lasten Kuvalehteä lukea, sanoi pikku Solmia, joka oli käynyt maltittomaksi odottaessaan postilaukkua. Oletko läksysi lukenut?

Kummallista, miten posti tänään viipyy, mutta siellä onkin niin kova tuisku ulkona, ettei hevonen juuri juoksemaan pääse kinosten läpi. Miten Sakki parka tanhuasta pääsee? sanoi Solmia. Kuka se Sakki on? kysyi maisteri. Meidän postinkuljettajamme, suutari Miettisen poika.

Pikku Solmia tuli hänen luoksensa ja sanoi lohdutellen:

Kyllä, me aioimme jo äsken mennä pois, mutta sitten kuin te tulitte, niin tahdoimme nähdä teidän luistelevan. On niin ihmeen hauskaa katsella, kun joku oikein hyvin luistelee. Naima Vuori tuuppasi Elsaa kylkeen ja loi häneen nuhtelevan katseen. Ei meidän luistelumme katselemista ansaitse, sanoi Solmia, paitsi Jojun, hän todellakin tekee sitä taidokkaasti.

Rehtorin kasvatit tulivat häntä vastaan, ja nyt luisteltiin yhdessä sekä tehtiin kaikenmoisia taidetemppuja. Joju varsinkin osasi erittäin sievästi luistella "ytterkanttia," y. m. Kun Solmia oli vähän aikaa luistellut, tuli hän Elsa Hiltusen luo ja kysyi, lähtisikö hän jo pian radalta pois. Minä en joudu kauan täällä viipymään ja tulisin halusta kanssasi.

Saattaa niitä vaaroja olla joka paikassa, sanoi Solmia, ei se mielestäni mitään olisi sen vuoksi, mutta vanhan sedän ja tädin vuoksi, jotka niin kovin häntä kaipaisivat. Niin, he tahtoisivat minua pyrkimään voimistelunopettajaksi. No sehän on niin reipasta ja uljasta, ja tehän kuulutte voimistelevan niin mainiosti. Naima kuiskasi eräälle sivutoverilleen: Ai, kuinka tuo tumma on sööti!

Näkyi aivankuin olisi hän tahtonut tähän asti olla asiaan osaa ottamatta, näyttääkseen, ettei semmoista liittoa saisi solmia kenenkään muun kuin hänen perheensä kanssa.

Sen perästä ei Ester enää yrittänyt solmia ystävyyttä Svenin ja setä Prytzin välillä. Yleensä vältti Ester tämän tapahtuman jälkeen millään tavalla sekaantumasta Svenin hienoon tunne-elämään, milloin Sven itse sulkeutui itseensä. Ester huomasi, että hän mieluinten vaikeni kaikesta, mitä hän paheksui tai piti rumana ja vastenmielisenä.

Solmia oli itse tahtonut laittaa Sakille eväät pussiin ja oli koonnut siihen, mitä vain parasta löysi äidin varastoista. Sitten hän sanoi Sakille: Sinun pitää syömän kaikki, mitä siinä on, ei, pari torttua sinun täytyy antaa Jojulle, minä kyllä muistan hänen vielä, ja miten hyvä hän oli juoksemaan. Ja tiedätkö vuoden päästä tulen minäkin kouluun ja silloin pääsen myöskin tädin luo asumaan.

Siellä on jo aivan valmista meidän vastaan-otoksemme, virkkoi Eriika, ja täällä myöskin on kaikki asetettu kuntoon, niin että olemme valmiit lähtemään. Sinua vain on odotettu. Me tulemme siis olemaan aivan pappilan naapuruudessa. Solmia on kaiketi jo päässyt koulusta? On niin. Onko hän kasvanut? On, hän on pitkä, solakka tyttö, tuskin tuntisit enään, sanoi Sakki.