United States or Iceland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vastaiseksi on minulla täällä kyllin työtä. Kapteeni sanoi itsellään olevan kiirettä pois ja jätti hyvästi. Jojun vastainen ura oli siis päätetty. Kun kapteeni oli mennyt, tuli Solmia sisälle ja kuiskasi jotakin Eriikan korvaan. Eriika noikkasi, ja tyttö meni jälleen, ja näyttipä siltä, kuin hänellä olisi ollut koko valtiosalaisuus tiedossaan.

Eriika meni kertomaan veljellensä, miten hän oli Leenalle ilmoittanut asian sekä että nyt olivat valmiit ottamaan tuota aiottua kasvattia vastaan. Rehtori tunsi itsensä oikein tyytyväiseksi ja puhalteli piipustaan muutamia vahvoja savuja. Sisarukset sanoivat ystävälliset yöhyväiset toisilleen ja menivät kumpikin nauttimaan rauhaisaa lepoa. Seuraavana aamuna katseli Mellilä ulos akkunastaan.

Helmillähän on tyttökin, sanoi Eriika. Tulen juuri ristiäisistä. Mikä tytön nimeksi pantiin? Leila. Niin soma nimi. Sakki tuli myöskin koulusta kotiin ja ihastui, nähdessään pruustinnan. Onko täti Amaalia kuullut mitään kodistani? Olen. Siellä voivat kaikki hyvin. Hannes on nyt, kuten tiedät, meillä voutina. Hän on niin kelpo poika.

Eerikki oli silloin 26 ja Eriika 23 vuoden ikäinen, molemmat olivat innokkaita kasvientutkijoita, molemmat vapaita ja huolettomia niinkuin puna-apilat aamukasteessa. Vanha ystävyys syttyi ilmituleen ja ennenkuin he ennättivät aavistaakaan, olivat he jo kihloissa.

Kun ukko tuon uutisen näki, ei hän malttanutkaan enään jatkaa lukemistansa, vaan riensi Eriikan luo. Eriika, tuleppas kuulemaan, mitä Joju kirjoittaa. Tuleeko hän kotiin? Onko hän terve? No, kuuleppas nyt: Setä rakas! Nythän olen suuressa maailman kaupungissa New-Yorkissa, ja olen täällä mielestäni niin pienen pieni, niin yksinäinen ja koditon.

Luultavasti hän siellä sitten tyytyy, kun saa vanhan muorin päiviä pitää, sanoi Eriika. Hän on sitä paitsi paljon muuttunut entisestään, sillä hän oli kovin sairas viime talvena, ja se saatti hänen mielensä aivan muuttumaan. Hän on käynyt paljon sävyisemmäksi ja kiitollisemmaksi. Ehkä sekin on jotakin vaikuttanut, että Sakki ja Solmia tuon tuostakin käyvät heille lukemassa.

Kun olivat tulleet pois ja Eriika oli istunut huoneeseensa, kuuli hän, että joku nopein askelin tuli hänen kammariinsa, ja samassa hän jo tunsi, miten Jojun vankat käsivarret kietoutuivat hänen kaulansa ympäri. Kiitoksia, täti, kaikesta hyvyydestänne minua kohtaan taas tänäkin päivänä, sanoi Joju, ja hänen tummat, samettimaiset silmänsä kiilsivät kosteina.

Taukosi silloin Tanomäen Priitan klihta, joka oli lähinnä ovea ja kummastuneena katsoi Priita tulijaa. Mikähän nyt Priitan on, ajatteli Eriika antaen sormahaisen, jonka juuri oli ottaa käteensä, pudota takaisin pellavaläjään.

En. Minä tahdon ensin nähdä pojan kodinkin, ja kentiesi hän ei tahdo tullakaan... Leena tuli käskemään isäntäväkeänsä illalliselle. Mellilä ja hänen sisarensa istuivat ääneti ruokasalin pöydän ääreen, ja Leena poistui makuuhuoneisiin vuoteita yökuntoon valmistamaan. Kuules, Eriika, kentiesi olisi sentään paras puhua Leenalle aikomuksestani.

No lapsi kulta, tuleppas nyt aamiaiselle, kyllä sinun jo nälkä on, sanoi Eriika, joka pelkäsi pojan nälissään olevan, kun hän ei heti päässyt ruokapöydän ääreen. Joju oli nyt tutustunut joka huoneeseen ja jokaiseen henkilöön ja saavuttanut heidän suosionsa. Yksi ainoa olento löytyi kuitenkin, joka ei vielä ollut hänen näköpiiriinsä tullut, ja se oli Eriika neidin vanha, rakas, harmaa Mikko kissa.