United States or Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta jos nämä ominaisuudet menettäen tahdot isänmaata auttaa, mitä hyötyä sille heruisi sinusta, jos olet siveetön ja epärehellinen? Jos pidoissa joku pidetään parempana sinua, mikä ilmenee joko kohteliaisuudessa tai neuvonpiteeseen pyytämisessä, niin sinun tulee iloita, että hänelle niin käy, jos tuo on hyvää; mutta jos se on pahaa, älä suututtele, että sinun ei niin käynyt.
Armeijan upseerein ja sotamiesten joukossa, jotka kaikki ovat hyvin puetut, näkee toisia siivoja naamoja; toisista pistää näkyviin siveetön aikaisempi elämä. Nyt veisattiin laulu, jonka alinomaa kerrottavat perussanat olivat. "Täydellinen vapahdus!"
»Tuo nyt on ihan samallainen vaarallinen olento kuin eilinenkin syytetty», ajatteli Nehljudof, kuullessaan mitä kaikkea hänen edessään tapahtui. «Nuo olisivat vaaralliset ja me emme olisi vaarallisia?... Minä olen siveetön, pettäjä, ja kaikki me, kaikki ne, jotka tietäen mikä minä olen, eivät ole halveksineet vaan päinvastoin kunnioittaneet minua.»
EMILIA. Vetoa sielustani lyön, ett' on hän Uskollinen; jos toista luuletten, Se luulo pois! se pettää sydämenne! Jos sen on teihin joku konna pannut, Kirotkoon niinkuin käärmeen hänet taivas! Siveetön, uskoton jos vaimo tuo on, Miest' onnellist' ei silloin; puhtain vaimo On musta niinkuin parjaus. OTHELLO. Kutsukaa Hän tänne. Kavala portto, salasyntien Likaisen säilyn lukko!
Lauenburgin herttua, siveetön mies, oli tuskin pari kuukautta sitte valtiollisista syistä nainut yhden lukemattomista kuningattaren serkuista ja nyt saattoi aikaan yleistä pahennusta siten, että kyllästyneenä vaimonsa vaaleaan tukkaan ja tumman-sinisiin silmiin lyhensi lempiviikkonsa ja riensi takaisin ruotsalaiseen leiriin ja siellä piti luonansa nuorta flavonilaista tyttö-lepakkoa.
Mutta syvimmässä sielussaan hän kuitenkin jo tunsi koko sen julmuuden, halpamaisuuden, alhaisuuden, jota osoitti ei ainoastaan tämä hänen tekonsa, vaan koko hänen työtön, siveetön, julma ja omavaltainen elämänsä; ja niinpä tuo hirvittävä esirippu, joka jonkinlaisen ihmeen kautta oli koko tänä aikana, kaikkina näinä kahtenatoista vuotena salannut häneltä sekä tätä hänen rikostansa että koko hänen tulevaa elämäänsä, jo liikahteli ja hän jo vilahdukselta näki yhtä ja toista sen takaa.
"Juliako!" sanoi matami halveksivasti. "Kylläpä siitäkin riittää, jos hän saisi edes lapsetkaan katsotuksi. En minä koskaan uskoisi lehmiäni sen hutikon käsiin." "Hän näyttää hyvin vastenmieliseltä", sanoi neiti Alvilda. "Jospa tietäisitte, miten paljon huolta se tyttö on tuottanut minulle kevytmielisyydellään!" "Voi teitä onnetonta, rouva!" "Eihän hän toki liene siveetön?" kysyi Alvilda.