United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !


Saanko luvan kysyä kuka on sanat sepittänyt?" "Minä," vastasi laulaja. "Entäs nuotin?" "Minä myöskin." "Minä onnittelen teitä. Toivon, että nämä neron tuotteet ovat voittoa tuottavaisia?" Laulaja, joka tähän asti ainoastaan pikimmältään oli kysyjän halpaa pukua katsellut, loi nyt tarkemman silmäyksen Kenelmiin ja sanoi hymyillen. "Teidän äänenne ilmaisee kuka olette, sir.

Elämän venhe matkalla Kun särkyy, sill' on tarjona Satama: haudan santa. Hän, henki, kirkkomatkallaan On valmistettu, nostetaan Pois sovun maihin sointuisiin, Ikuisen rauhan temppeliin. Säveleen näille sanoille on sepittänyt R. Kajanus.

Toivo kuitenkin kyti, toivo saada kerran omistaa tuo ihana olento, jota hän aina oli ylimpänä ihanteenaan pitänyt ja jolle hän runonsa oli sepittänyt.

Minä olin kirjoittanut kertomuksia ja sepittänyt runoja, mutta siihen en ollut tyytyväinen; tunsin sisällisen halun olla tuhansien ihmisien alituisena näkymättömänä johtajana heidän jokapäiväisissä toimissansa.

Värssyt oli sepittänyt asessori Svaning, joka taisi kaikkea, ja olivat aivan lihoitetut mairittelulla kamreerille.

"Aha, vai niin!" arveli Olli, ja meni naurussa suin sivulle. Ja kun pastori tuli kirkkoon luettamista varten, niin havaitsi hän pojat kirkon seinuksella opettelemassa jotain laulua, jonka Olli oli sepittänyt, ja jota hän tavaili heille nuotin mukaan. Pastori vilkasi vihaisesti poikain puoleen; mutta ei puhunut mitään.

Minä ajattelin toisia kasvoja piirtäessäni, mutta ne eivät ole näiden kasvojen näköiset; tämä pää on niitä kyheitä, joita sanomme 'haave-päiksi', ja aikomukseni oli tehdä siitä toinen selitys ajatukseen, josta juuri olin sepittänyt runon, kun lapsi tuli näkyville." "Saammeko kuulla runon?" "Minä pelkään, että sillä kiusaisin ystäväänne, joll'ei teitä itseä."

Niin alkoi laulu, jonka sanat Henrik oli sepittänyt vähän aikaisemmin unettomana, tuskallisena yönä, ja johon hän itse oli säveltänyt nuotinkin.

Kun hänelle ei onnistanut upseeritutkinnossa, niin syy oli ainoastaan hänen monissa poistamattomissa aatteissaan... Vai niin, ettäkö te olette hänen poikansa! Niin, hän on sepittänyt minun puolestani monen norjalaisen kirjoituksen! Norjalaisesta kirjoituksesta aina olin pulassa, näettekös"...

Junno ei enää säveltä saanut viulustansa, sillä hänen kätensä alkoi vapista. Hän katsoi alaspäin ja oli viuluansa virittävinään, mutta alkoi sitte soittaa erästä polskaa, jonka hän itse oli sepittänyt, ja joka aina ennen oli Maissia miellyttänyt. Polskan säveleet kuuluivat salissa, mutta samassa katosivat myös ruusut morsiamen poskilta.