United States or Democratic Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kenenkä hautakivi on tuo, jossa on kirjaimet L. M.?" "Oi! se on Lily-raukkamme." "Ja hän kuoli naimatonna?" Kenelm katsoi ylöspäin tätä sanoessaan ja aurinko loisti harmaan aamu-sumun läpi. "Minä voin siis saada sinut omakseni kun jälleen tapaamme toinen toisemme," ajatteli hän itsekseen. "Naimatonna niin," jatkoi pappi.
"Oo-jaa! arvattavasti saamme rankkasateen, ennenkuin tulemme kotia tänä iltana", mörisi Arne. "Rankkasadettako? Rankkasadetta? I have plaid", ja näin sanoessaan englantilainen levitti plaidinsä ja antoi sen riippua alas olkapäiltään. Kotona Björnstad'issa kävivät asiat vähän sukkelasti sinä päivänä.
Sanokaat myös terveisiä lukkarille ja hänen tyttärellensä ja sanokaat, että kun minä tulen kotio syksyllä, toivon saavani tanssia hänen häissään". Näin sanoessaan tuuppasi hän Fritsiä kylkeen ja veti hänet vähän syrjään.
"No, empä tiedä itsekään; mutta olis minulla vähän puhuttavaa teidän kanssanne." "Menemme kamariin", sanoi isäntä. Menivät siis molemmat sisälle. Kun olivat istahtaneet, kysyi isäntä, joka jo oli elähtänyt mies: "Mikä asia se on, joka sinulla nyt on toimitettava?" Tätä sanoessaan katsoi hän Taavettiin erittäin uteliaan näköisesti. "Se asia itsessään ei ole paljo mitään, mutta " Siihen se jäi.
Yksi asia oli myöskin nyt päätettävä tätä sanoessaan saivat hänen kasvonsa tuon lujan taipumattoman ilmeen, joka muistutti hänen isäänsä että tästä oli mahdollisimman pian ilmoitettava hänen isälleen. Molempien meidän tähden ei sitä enää saisi salassa pitää.
Sitä sanoessaan hän loi nuhtelevan katseen äitiin. Tämä taas koetti houkutella Hannaa. »Mene edes tervehtimään ja kiittämään», sanoi hän. Mutta Hanna ei sitäkään tahtonut. Ja kun isä kovemmalla äänellä tiuskasi ja uhkasi viedä hänet väkisen, ellei hyvä puhe auttanut, puhkesi Hanna itkemään. Nyt katsoi äiti parhaaksi jättää hänet rauhaan.
»Polluks vieköön!» muuan gladiaattoreista virkkoi ovenpylvääseen nojaten, »sinun tarjoamasi viini, vanha Silenus», ja näin sanoessaan hän sysäsi muuatta rotevaa miestä selkään »on mietoa kyllin saamaan jaloimmankin veren suonissamme jäähtymään.»
Näin sanoessaan hän puristi kätensä nyrkkiin, joita hän painoi ohimoitansa vasten; mutta sitten hänen kätensä vaipuivat taasen hervottomina hänen syliinsä, ja pudistaen päätänsä hän sanoi toisenlaisella, lempeämmällä äänellä: "Mutta tosiaankin, olihan se vain unelma, ja te ikuiset jumalat kun me nukumme, niin, mitä sitten? Sitenhän pitikin käymän!
No missäs harakat, ellei sian tappajaisissa! Näin sanoessaan hän piti nuoran toista päätä hampaittensa välissä, sitoen kääröä. Mutta joku vieressä olija tunsi Helenan, lykkäsi häntä kyynärpäällään kylkeen ja kuiskasi, että se on hovijunkkarin tytär. Silloin hän vilkasi toisen kerran heihin ja pian arvasi kumpi oli hovijunkkarin tytär.
Hän puhui naurunsekaisesti, kovalla äänellä, ja siirtyi pian toisesta asiasta toiseen, viipyen kussakin vain sen verran, että sai parilla sanalla käväistyksi, niinkuin merkin pannakseen, että tuosta ja tuosta olen jo puhunut. Ja sanoessaan jotakin hän jo näytti ajattelevan mitä sitten sanoisi.