United States or Timor-Leste ? Vote for the TOP Country of the Week !
Loppupäätös osoitti myös minun tällä kerralla kohdanneeni oikean kohdan. Nopeus, jolla putosin, oli pysynyt samallaisena hyvän hetken, kunnes vihdoin huomasin sen vähenevän sitä enemmän jota lähemmäksi tulin sitä kiertotähteä taikka taivaan kappaletta, mikä ensin oli vetänyt huomioni puoleensa.
Kysy häneltä, jonka tänään näet vaaleana istuvan, kysy häneltä sitä vuosien kuluttua, kun näet hänen melkein samallaisena, kysy: Eikö aika ole parantanut sydämesi haavaa? Hän vastaa suruisesti hymyillen: «Ei, aika lääkkeillään ei voi tunkeutua minun sydämeeni«. Aika voi lievittää surun, tekee sen enimmiten aina. Ei aina kuitenkaan. Kahdeksan vuotta on kulunut. 1 päivä kesäkuuta on taas tullut.
Ehkä taitaisi hän vastustaa viettelyksiä, ehkä palaisi hän taas takaisin sieltä samallaisena kuin ennen, ainoastaan kokeneempana. Ah ei! hän oli liian nuori ja heikko, hän on varmaankin niinkuin muutkin. Tule nyt raamattuni!" Kerran kun pastori istui yksin huoneessaan, koputettiin ovea ja ylioppilas astui sisään.
Hän nousee nopeasti istualtaan, pyyhkii silmänsä kuiviksi, ja on niinkuin ei olisi ollenkaan itkenyt. Kulkee taas samallaisena, puuhaa koko ajan eikä uskalla pysähtyä. Vasta kun tulee iltapäivä ja hänen huoneensa saa sen hämärän, mikä aina on siihen aikaan kuin Georgia voi ruveta odottamaan, aukenee hänen tunteittensa vyyhdet, ja hän rupeaa hiljaa itkemään.
"'Suloinen Pyh Pietari, minä olen istunut suljettuna konttooriin koko ajan ja minä olen vaan kurkistanut ulos avaimenreijästä toisinaan, ja minusta ovat he kaikki olleet hulluja; sitäpaitsi niin se oli vaan puetettu rukinpää minun sijaisenani; minä olen istunut koko päivän samallaisena, mutta minä en ole koskaan saanut muuta kuin tirkistää vähäsen'.
Sieltä ei tänne tule mitään hyvää; englantilainen otti meidän laivamme; siitä on nyt kauvan sitte, mutta mieli pysyy samallaisena; se on ainakin minun ajatukseni. Rikkauksista ei ollut loppua; he tulivat ajaen neljällä hevosella, ja nuori rouva oli käärittynä silkkiin ja pitseihin; näytti siltä kun olisi hänet voinut puhaltaa kumoon; en tiedä sopiiko sitä kutsua kauneudeksi.
Vähitellen suru kuitenkin poistui hänen mielestään, ja hän oli neljä vuotta kasvatuslaitoksessa, mutta pysyi, vastoin sitä, mitä olin odottanut, melkein samallaisena, kuin ennen oli ollut. Laitoksen johtajatar valitti hänestä usein minulle.
Kun hän muutamien päivien perästä, turhaan haettuansa Johannesta, tuli takasin Harmaalaan ja näki Marian samallaisena kuin lähtiessään, särki se hänen sydäntänsä. Ja nyt, kun lääkäri sanoi hänelle, mitä hän aavisti, ei hänellä ollut muuta mielessä kuin Marian onni. Hän oli alkanut kirjeen ystävilleen Porissa, saadaksensa heiltä kuulla oliko Johannesta siellä näkynyt.
«Sen minkä ilmestys on meille ilmoittanut!» vastasi Henrik vilkkain katsein. «Tarvinnemmeko siihen parempaa selvitystä kuin sen, joka on meille annettu, että Yksi meistä on kuollut ja noussut haudastansa sekä näyttäytynyt meille nukuttuansa tuossa pimeässä asunnossa ihan samallaisena kuin ennen, samana tahdoltaan, samana ystävyydeltään kuin ennenkin ja uskollisesti muistaen pienimmänkin yhtä hyvin kuin suurimman kohtauksen ihmiselämässä.
Meri on niin kaunis, niin äärettömän suurena ja majesteetillisena se lepää edessämme... En muista koskaan nähneeni sitä samallaisena kuin tänä iltana ... mielestäni en voisi koskaan nauttia kyllältäni tämän yön ihanuudesta ... tule, kävelkäämme hetkinen rantaa pitkin, minusta tuntuu niin äärettömän helpolta ... tämä hiljaisuus on lievitystä, tuntuu siltä kuin kivut poistuisivat ja voiman tunne heräisi minussa ... minusta tuntuu siltä, kuin tahtoisin sinun kerallasi lähteä kauvas ... kauvas pois ... tuonne korkeille vuorille, joiden polkuja kesällä kuljeksin ja jossa kuu nyt paistaa hiljaisiin, uinuviin tunturijärviin..."