United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tähän lausuntoon olisi papilla ollut vielä enemmän syytä, jos hän olisi nähnyt, miten kreivi, hänen tuskin lähdettyään salista, silminnähtävästi kiihtyneenä edestakaisin käveli, astui vihdoin terassille, heitteli silloin tällöin käsiään ja käsivarsiaan ja murisi hampaittensa välistä katkonaisia sanoja.
Kerran olin siellä kuuntelemassa messua enkä koskaan ole kuullut niin valtavaa basso-ääntä, kuin siellä palvelevalla papilla oli. Lähellä kirkkoa on kuuluisa Uglitsh-kello telineillä. Sen karkoitti Siperiaan Boris Godunoff, koska sillä oli annettu merkki erääsen kapinaan.
Keskellä tätä kylää on pienoinen kirkko, valkeaksi maalattu, ja katto ja torni vihreiksi. Kirkkoa piirittää yhdeltä puolen vähäinen hautuumaa, toiselta puolen pappila papilla on komea bernhardiinikoira, joka istuu ikkunassa ja isäntänsä kehoituksesta silloin tällöin haukahtamalla tervehtii liiaksi tungettelevia turisteja kolmannella puolella on kansakouluhuone.
Papit sen korkean papiston ja hengellisen hallitus-himon esi-miehinä; koska nuoremmilla papilla, jotka ovat ne oikeat työmiehet Herran viinamaassa, ja jotka paraitten tuntevat kansan toivot ja tarpeet, ei ole ääntä vaalissa.
On se provasti, on se on provastin toinen persoona, selvään näkyy kuutamossa kenokaulainen Kimo, ja Kimon helisevän kulkusen tuntevat soittajat selvästi. "Nyt on minun päässäni kaikki sekasin tahi ajaa piru papilla", huokasi soittaja. "Mitäs nyt tehdään", kysyivät kumppanit. "Ei kahta papinkelloa yhtenä pyhänä soiteta", lausui hän päättäväisesti. "Mutta kellenkäs te äsken soititte?"
Se ei ole suinkaan niukka, sen tiedän. Niin, *se* miestä auttaa voisi! Jos *uhrin* anto ei vain ole tiukka, vaan runsas Aulis, altis ain' on hän. *Hän?* Sanojanne tokko ymmärrän! Papilla uhrista ei muuta huolta kuin *ottaa* katsoo taka-alalle. Jälleen saapuvat he tuolta. tuijottaa hetken hämmästyneenä häneen, ymmärtää hänet vihdoin ja purskahtaa nauruun.
Vastenmielisen vaikutuksen teki tapaus minuun, kun tästä kaikesta näin miten vähäsenkään sivistynyt venäläinen kohtelee sielunpaimeniaan. Mistä se tulee, että luteerilaisella papilla on niin suuri arvo Siperiassa, olen siellä täällä maininnut. Ettei tämä seikka ole jäänyt venäläisiltä papeilta huomaamatta, sen todistaa erään papin sanat, jolle eräällä matkalla esittelin itseni.
"Esi-isäimme tapa oli tällaisissa juhlatiloissa pitää laulukilvoitukset; tehkäämme me myös niin", kehoitti Lassi. Susivouti lauloi: "Vieköön sudet vihollinen, Perkele sen penikatkin; Kaikki karhut kaatakohon, Ilveksetkin ihan kaikki!" Unilukkari lauloi: "Papilla on pitkä takki, Pitkät jäljet jäneksellä. Pohjaton on papin säkki, Lukkarin on aina tyhjä".
Ja kuinka iloisilta ja ravakkailta nuot nuoret laulajat sitten näyttivät; ne olivat ihan toisen näköisiä kuin minun pappini pyhällä näöllänsä ja ikävällä äänettömyydellänsä. Kun laulajaiset olivat loppuneet ja me menimme teille, tuntui minusta kuin olisi sydämmeni ollut niin täynnä ylioppilaita, ett'ei papilla ollut siellä ensinkään tilaa.
Mutta Katriina ei enää voinut, hän purskahti niin kiihkeään itkuun, että Holtille tuli häntä sääli. »Niin no, Katriina, olkoon sitten. Tiedänhän minä, että sinä tarkoitat parastasi. Mutta älä kiusaa minua enää papilla.» Muutamana päivänä jonkun ajan perästä kolkutettiin ovea. Holt katsoi vihaisesti Katriinaan. »Oletko sinä taas käynyt papin luona?» Katriina pudisti päätään ja avasi oven.