United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuossa koukertelee hän pitkin katua ja tuijottaa sinne tänne ja on kyyryksissä kuin vanha seitsenkymmenvuotias akka. Tahdotkos käydä paremmin! Seuraa Kallen esimerkkiä! Näetkös kuinka kaikki pysähtyvät häntä katsomaan, mutta kukaan ei viitsi sinua katsella!» »Isä», vastasi Frits, »enhän minä sille mitään mahda; se johtuu Kallen uudesta takista.» »Ei, Frits», sanoi Witt. Ei se johdu vain siitä!
Hän näyttää ihmettelevältä, huiskuttaa levotonna ja miettiväisenä häntäänsä, palaa takaisin takkavalkealle, istuu sen eteen kuumimpaan paikkaan, tuijottaa hiilikkoa ja sanoo niin selkeästi kuin koira suinkin saa sanotuksi, että kaikki tyyni hänestä on käsittämätöntä.
Tuntuu kuin joku onnettomuus vaanisi. En uskalla katsoa ikkunaan päin, kun sieltä tuijottaa vain musta pimeys»... »Sinä olet hermostunut, kultaseni.» »Ja sitten sinun tyhjä vuoteesi, kun yöllä ojennan käteni siihen... Minun täytyy ottaa *sinun* päänaluksesi, tiedätkö; olen iloinen, kun saan edes sitä pitää.»
Pihasta juoksee rantaan avopäinen, ihan punaiseen puettu tyttö. Sillä on toisessa kädessä ongenvapa ja toisessa matotuohinen. Se juoksee laiturin päähän, heittää onkensa veteen ja seisoo sitten kauan aikaa liikkumatonna ja tuijottaa eteensä. En ole koskaan nähnyt kokonaan punaiseen puettua tyttöä, ainoastaan yhden semmoiseen huiviin kirkossa.
Vesi on minun veriä, Kalat kurjan on lihoja, Luitani on rannan ryönät, Rannan heinät hiuksiani. Tuijottaa jäykästi selälle. V
Meri tuijottaa sormukseen, hänen kalpeat poskensa punastuvat, hän taistelee ankaraa, sisällistä taistelua.
"Kaunis," oli hän sanomaisillaan, vaan oikasi sen aikoinaan. "Mutta te, neiti, te ette ole muuttunut." "Enkö?" "Ette, te olette aina ollut yhtä kaunis." "Me olemme oppineet sanomaan toisillemme kohteliaisuuksia pääkaupungissa." "Kohteliaisuuksia? Ei, se on todellinen mielipiteeni valitettavasti." "Valitettavasti?" "Niin, ei pidä katsoa tuijottaa aurinkoon. Silmät vettyvät."
Hän tuijottaa rävähtämättä ja yhtä rävähtämättä tuijotan minä vastaan.
Sellaiset piirit ovat muuten harvinaisia Siperiassa, sillä niin pian kuin muutamia tulee yhteen, ollaan hiljaa kuin haudassa; ja jokainen tuijottaa vaan kortteihinsa, mietiskellen miten voisi hiukan voittaen päästä pelistä. Hengen ja omaisuuden turva on huonoa Tomskissa ja sen ympäristöllä.
Maria kääntyi häneen päin kummastuneena. Niin, minä nauran selitti Adelsvärd tuota suunnatonta vintiötä! Kuu tuijottaa häneen ylhäältä, minä alhaalta, eikä meistä kumpikaan tiedä, mitä varten hän täällä ratsastaa. Hän itse luuli olevansa puolijumala jonka oikea koti oli doogipalatsin edustalla.