United States or Ukraine ? Vote for the TOP Country of the Week !
He hiipivät nyt niin hiljaan kuin mahdollista oli vankkurien luo; toisen irroittaessa vitjat vankkurinaisasta, riisui toinen hevoset valjaista. Sitten ottivat he ohjakset varovaisesti Juhanin kädestä sekä nousivat hevosten selkään, jotka nöyrästi tottelivat heitä ja menivät syvemmälle metsään, varsat perässä.
Musta Etelä heitettiin taaskin valkoisen valtaan. Hallituksen ohjakset siirtyivät niiden käsistä, jotka olivat taistelleet unionin kannattamiseksi, niiden haltuun, jotka olivat sitä ankarimmin vastustaneet. Tuo uudestaan vallalle päässyt vanha ylimystö oli pian unohtanut sodan kovat opetukset ja pyrki taasen tarmojensa takaa palauttamaan valko-ihoisten ylivaltaa.
Ja hän oikaisi itsensä rohkaistuna, sai ohjakset taas selville ja ajoi korskuvaa hevosta uudelleen eteenpäin, jotta jää-sirpaleet lensivät kipenöinä ja tähtinä heidän ympärillään. Mutta huonolla hevos-raukalla ei ollut nuorukaisen tulta veressään. Se juoksi hetkisen ja hiljensi taas käyntiin, se oli jo pannut parhaimmat voimansa alttiiksi!
Se on kaksinkertaiseen taakkaansa tottumaton, vaikka Alheidi onkin kevyt, kuni nuoren karitsan hienoin villa. Takaa-ajajat pääsevät lähemmäksi. Salik kannattaa Alheidia vieläkin tukevammin. Hän ottaa ohjakset suuhunsa ja keihään käteensä.
Ja vasta puolen penikulman päässä tie vei maalle sillä puolen missä pappila oli. Takaa-ajajat tulivat yhä lähemmäksi, ja joka hetki, joka kului, vähensi välin heidän välillään. Thor tirkisti minkä taisi löytääksensä tietä, ja kuta enemmän hän tuijotti, sitä höllemmäksi ohjakset kävivät.
Abris herra suuteli kaikkia pois lähteviä, otti lakin käteensä ja toivotti onnellista matkaa. Károly hyppäsi kuskinlaudalle ja otti ohjakset kuskin kädestä; Abris herra luuli jo, että kaikki vaara oli ohitse kun Matyi äkki-arvaamatta huusi: "Oi, kunnian herra! Minä unhoitin juoda sen viinilasin, jonka armollinen herra tahtoi antaa minulle aamulla".
Tämän ihmeellisen kirkkauden tapaamana hellitti Saulus ohjakset ja syöksyi hevoselta, joka hurjalla kauhistuksella pakeni erämaahan.
Saint-Omerissa puhalluttivat he hevosiansa ohjakset kädessä, ikävien kohtausten pelossa, ja haukkasivat kadulla seisten palasen ruokaa, jonka jälkeen he lähtivät.
Hän laski ohjakset suruttomasti käsistään, kun hän ratsasti edelleen vaipuneena ajatuksiin, jotka niin suuresti huvittivat häntä ja tässä mielentilassa hän matkusti samaa kulkua kaupungin läpitse. Viimein hän lähestyi Esqvilinon kunnasta. Tässä oli Tigellinon mieli-asunto ja tähän Hegion oli määrä mennä.
Meneehän tämäkin, virkkoi Viija jotain sanoakseen. No kyllähän tästä tulee, kun on meillä muutamia vuosia ... hyvä hevonen tästä vielä tulee. Sylvi veti ohjakset lujemmalle. Hevonen konkaroi taas vähän, vaan painoi sitten päänsä rintaan kiinni ja näytti päättävän kulkea loppumatkan omin apuinsa.