United States or Madagascar ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ajaa neljällä hevosella, vaan sentähden, että kuluisi enemmän heiniä, juurikuin ei kahdessa olisi kylläksi heille". Abrahám herra antoi heiniä muistuttaen häntä kaiken mokomin niitä tarkasti pitelemään, sillä ne olivat kalliita. Sitte tuli hän takaisin sisään, istui ja oli yhä edelleen ääneti. Matyi avasi uudestaan oven. "Kunnian herra, missä on täällä kapakka?" "Kapakka? Kuinka niin?"

Abris herra synkistyi vielä kerran, meni sisään huoneesensa ja toi sieltä sormistimen suuruisen lasin, johon oli kaadettu jotakin. "Onko tämä kaikki minulle?" kysyi Matyi; "minä pelkään että päihdyn siitä ja kaadan vaunut kumoon. Jumala siunatkoon armollista herraa, Jumala siunatkoon Boriskaa, ja teitäkin, Pannika! Viikon päästä tulemme takaisin ja silloin viivymme täällä kokonaisen viikon.

Kahvi oli vähäisen palanut, maito vähäisen piimettynyt, leipä vähäisen vanhettunut, mutta siitä huolimatta oli kaikki hyvää. Jokainen työnsi niitä vastenmielisesti vatsaansa, ja kun tämä oli tehty, käskettiin ajaa vaunut esiin, joiden kuskilaudalla Matyi istui syömättömin vatsoin. Abrahám herra auttoi vieraita vaunuihin; nyt hän jo saattoi todella hymyillä.

Että Abrahám keneltäkään olisi kysynyt: "tahdotteko jotakin?" sitä ei ole luulemista; hän vaan istui ja huokaili. Mutta vähän ajan perästä aukasi oven kuski, Matyi, entinen hevospaimen Ala-Unkarista, sukkela, liukaskielinen veitikka. "Kunnian herra, mistä täällä saapi ostaa heiniä?" kysyi hän, isäntää tervehtien. "Heiniä? heiniä? Kenelle tarvitsette heiniä?"

Sillä välin oli Matyi avannut portin ja nuori herra lennätti hevoset pihaan.

"Minä tahtoisin saada lasin viiniä, ei hevosilleni, vaan itselleni". "No odota minä annan heti itse". Ja hän otti kellarin-avaimen ja meni. Matyin täytyi jäädä kellarinhalssiin seisomaan. Boriska sähisi ja kähisi; hän raivosi, heitteli astioita rikki, kirskui ja noitui itsekseen kyökissä. Tuskin oli vanha herra tullut takaisin ja vaipunut äänettömyyteensä, kun Matyi taas astui sisään.

Abris herra suuteli kaikkia pois lähteviä, otti lakin käteensä ja toivotti onnellista matkaa. Károly hyppäsi kuskinlaudalle ja otti ohjakset kuskin kädestä; Abris herra luuli jo, että kaikki vaara oli ohitse kun Matyi äkki-arvaamatta huusi: "Oi, kunnian herra! Minä unhoitin juoda sen viinilasin, jonka armollinen herra tahtoi antaa minulle aamulla".