United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Puhtailla vaatteilla oli vaarallista lähestyä jotakin paikkaa tässä huoneessa. "Mutta minä tahtoisin istua jonnekin, Abris setä", alkoi ensiksi Lizike puhua, viattomasti silmäillen ympärillensä. "Onhan täällä monta tuolia, tyttöseni, vieläpä sohvakin", vastasi Abris herra.
Abris herra synkistyi vielä kerran, meni sisään huoneesensa ja toi sieltä sormistimen suuruisen lasin, johon oli kaadettu jotakin. "Onko tämä kaikki minulle?" kysyi Matyi; "minä pelkään että päihdyn siitä ja kaadan vaunut kumoon. Jumala siunatkoon armollista herraa, Jumala siunatkoon Boriskaa, ja teitäkin, Pannika! Viikon päästä tulemme takaisin ja silloin viivymme täällä kokonaisen viikon.
Tästä tärkeästä tieteestä ei ole vielä mitään kirjaa kirjoitettu! Vielä oli heidän yksi vaiva kärsittävänä, nimittäin aamiainen. Vieraat olisivat tosin mielellään jättäneet tämän katkeran kalkin se on: katkeran kupin tyhjentämättä, mutta Abris herra väitti vakavasti, että hänellä jo oli ollut kustannuksia kahvin polttamisesta ja maidon keittämisestä, jonka vuoksi se ei saa hukkaan mennä.
"Osaanpa kyllä, mutta silavaa en vielä ymmärrä leipoa sekaan". Abris herra näki, että hän oli kadottanut tappelun, ja liikutti tuoliansa, antaen siten merkin seuralle ylösnousemiseen, joka myöskin tapahtui tarpeellisten kiitosten kanssa ruoasta.
"Ja minkä tähden matkustatte sinne?" kysyi Abris herra. Rouva ei vastannut mitään, mutta Lizike ryhtyi puheesen ja lausui suurella arvoisuudella: "Me olemme kosiomatkalla; Berkessy herralla on pieni tyttö, joka juuri sopii veljelleni". "Hm", sanoi vanha herra, tyytymättömästi katsoen Károly'iin. "Sinä olet vielä liiaksi lapsi naidaksesi".
Matkustajat kysyivät nyt makuukamarejaan, jonne Abris herra itse vei heidät, antaen heille kynttilänpalasen, joka saattoi kestää siksi kuin olivat ehtineet maata panna. Huoneita oli talossa kyllä, mutta surettavaa oli niitä nähdä. Papujen, kukoritsan, sipulien jäännöksiä oli joka nurkassa.
Abris herra kahden palkollisensa kanssa pisti ulos päänsä portinsuusta ja uskalsi vasta sitte vetäytyä takaisin, kun näki, että vaunut todellakin katosivat hänen silmiensä edestä. Boriska ei koko päivään väsynyt kyökissä raivoomasta ja mörisemästä. "Senkötähden ihmisellä on sukulaisia, että ne häneltä kaikki hävittävät! Ihminen ottaa omasta suustansa ja pistää heidän kitaansa.
Näitten viimemainittuin joukkoon kuului Abris herran huone; sen seinät olivat vielä ihan mustat siitä, mitä menneen ja sitä edellisten vuosien kärpäset olivat siihen kirjoittaneet; lattia näytti puhuvan viimeis-talven sian-taposta; sänkyjen alla oli olkia ja höyheniä; huonekaluilla sormenpaksuista pölyä; akkunoista ei voinut lian tähden nähdä ulos; joka nurkka oli täynnä hämähäkin verkkoa.
Abris herra suuteli kaikkia pois lähteviä, otti lakin käteensä ja toivotti onnellista matkaa. Károly hyppäsi kuskinlaudalle ja otti ohjakset kuskin kädestä; Abris herra luuli jo, että kaikki vaara oli ohitse kun Matyi äkki-arvaamatta huusi: "Oi, kunnian herra! Minä unhoitin juoda sen viinilasin, jonka armollinen herra tahtoi antaa minulle aamulla".
Abris herra meni ulos ja pesi kätensä vesi-ämpärissä, jonka jälkeen hän pyyhki niitä sängyn-lakanaan, nostettuansa ylös peitteen. Vieraat olivat sillä välin astuneet sisään huoneesen. Ilma siinä oli kokonaan täytetty ilkeällä, sietämättömällä hajulla.