United States or Heard Island and McDonald Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hehkuvin silmin hän katseli astiaan valikoiden mielessään parhaita.. Oli paljon oikein makeannäköisiä, ja ne aivan kuin tarjottelivat itseään. Hän rupesi jo sormellaan muuatta tapailemaan, mutta luopui yrityksestään, pisti kannen kiinni vikkelästi, pani astian pöydälle ja meni kadunpuoleisesta ikkunasta katsomaan, näkyikö äitiä tai Susannaa ja Jussia. Palatessaan pöydän luo hiipi hän varpaillaan.
Me liikuimme hiljaa eteenpäin niitä leijaavia rivejä kohti, jotka liitelivät ohitsemme lukemattomin joukoin koskematta toisiin ja kääntämättä kertaakaan selkäpuoltansa minua kohti, niin että olisin voinut tarkastaa, näkyikö niissä tekijän nimet.
Tällä aikaa tuli taas Jukke Tannilaan ja löysi Hannan navettakartanostaan askarehtamasta ja näkyi hänellä olevan jotakin sanomista. Katsahti ympärilleen näkyikö Anttia. Mutta kun ei näkynyt, niin rykäsi, nyökäytti päätään ja alkoi: »Luulisi tuota Anttia outo muuksikin, kun se noin rakkaasti osaa sukerehtaa perheensä kanssa, kuten äskenkin. Oikein ilkeäkseni kävi, että pois piti lähteä.»
LALLI: Ja sinä tahdot seurata häntä? SINIKKA: Sanoitko jotakin, isä? LALLI: En mitään. Milloin tulee hän sinua pyytämään? LALLI: Nyt? Heti? SINIKKA: Niin. Mitäs minusta! Hän on tervetullut minun kattoni alle. KERTTU tulee takaisin ja istuu entiselle paikalleen karsinanpuolelle. SINIKKA palajaa takaisin värttinänsä ääreen. LALLI: Noh, näkyikö kyöpeleitä? LALLI: Terve tulijalle. Saloilta matka käy?
Astuin salin vieressä olevalle suurelle lasiverannalle katsomaan näkyikö ketään, mutta kaikki oli hiljaa ja ääneti. Jämtlannin komeat tunturit kohosivat lumihuippuisina maiseman taustassa ja keskikasvuisten haapojen lehdet värähtelivät sanatorion seinivierissä aivan kuin aristellen omaa vähäpätöisyyttään tuossa luonnon äärettömässä mahtavuudessa.
Mutta nyt ei meillä ollut mitään puuta mistä olisimme voineet venettä rakentaa, paitsi laivan pirstaleita; eikä ollut minkäänlaisia aseitakaan millä olisimme sitä tehneet, niin että meille oli yhdentekevä näkyikö maata tai ei, kun emme kumminkaan sinne voineet päästä. Ainoa toivo oli, että joku laiva ulisi kulkemaan saaremme ohitse.
Tätä sanoessaan Malla taas katsoi salaisesti rovastinnan silmiin näkyikö niissä mitään liikaa värettä. Mutta ne olivat yhtä viattomat, kuin äskenkin ja ihastuneesti sanoi: "Se on totta se. Nyt minäkin muistan. Aivan sitä se haveksii... Se noilla tuollaisessa tilassa olevilla muistuu mieleen kaikki mitä ikänään ovat kuulleet ja nähneet, kuitenkin niin hajanaisesti, kun uninako.
Minä katselin mitenkä ne hajosivat ja katosivat. Näkyikö niissä jotakin tavatonta? Ei! vastasi tyttö iloisesti. Se ei ollut mielistelevä vastaus minulle, sillä minä olin siinä junassa. Minä kävin, älkää avatko silmiänne, tuossa suuressa tehdaskaupungissa hakemassa tätä teille. Se ei ole puoleksikaan niin suuri kuin nypläystyyny, ja se lepää keveästi ja huokeasti sen sijalla.
Hetken kuluttua hän kysyi merkitsevästi: Näkyikö niistä papereista siellä, mikä sen laivan nimi oli, josta ne olivat joutuneet pois? Margaretha van Amsterdam. Miksi pappa sitä kysyy? Ilman vain. On hauska tietää, kuka sai omansa. Laskien ensimäisen kuppinsa pöydälle sanoi Söderlingska, tekeytyen huolettomaksi. Virolainen näkyy käyneen jättämässä potattisäkin. Kävihän se.
Kehoituksestani heittäysi poika vatsalleen katsomaan, näkyikö jänistä ja, aivan oikein, siellähän se oli ja istua käyrötti kolon perällä korvat luimussa ja ruumis kyttyrässä. Katkasin pitkän koivusen kepin ja käskin hänen sillä pistellä jänistä, ja koettaa ajaa sitä ulkoisalle. Poika lienee ollut vähän liian kovakourainen, koskahan jänis rääkkyi kuin närhi; mutta ulos se vain ei tullut sittenkään.