United States or Micronesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Uunin ääressä olevalla tuolilla riippui villavaippa ja makuukamarin avonaisesta ovesta hän näki valoa kiiluvan; Alette ja lapsenhoitaja olivat par'aikaa molempia pienokaisia kylvettämässä. »Vai niin, siis kylpyilta»... Hän meni sisään.
Virsikirja oli hänen mielikirjansa, sillä äiti usein luki sitä lastensa kanssa. Eräänä kertana kysyi Helmi äidiltänsä: "Kuka tuolla toisessa huoneessa asuu ... tuolla, tuolla meidän makuukamarin sivulla?" "Siellä asuu herra Aaltonen", vastasi äiti. "Joko hän on kauvankin siinä asunut?" "Hän on asunut siinä aina.
Sitten hän meni omaan huoneeseensa, joka oli makuukamarin toisella puolella, ja veti esiin yhden piirongin laatikoista. Siinä oli joukko valmiiksi ommeltuja lastenvaatteita; hän katseli niitä kauan ja silitti niitä hyväillen kädellään. Kaksi unelmaa hallitsi Tullan koko sielunelämää.
Ensimmäinen ostettava oli makuukamarin seinälle kukkuva seinäkello, jonka viisaritaulu on kullanvärinen, ja rautainen vieterisänky, jonka kaiteet ja nupit ovat kullalla silatut. Eikä kulunutkaan monta päivää, ennenkuin Honkaniemen isäntä lähti Jyhmälän kaupunkiin.
Parhaat huonekalut olivat vuokralaisten huoneissa, siellä oli missä vanha mahonkipiironki tai verkapäällyksinen kirjoituspöytä, missä entisen vieraskamarin suuri toalettipeili tai toinen tai toinen noista leveistä, suurista sängyistä, jotka ruhtinaallisina ja arvokkaina olivat täyttäneet rovastin ja ruustinnan entisen makuukamarin.
Poukkopaikassa ei Inger-Johanna voinutkaan ylläpitää tasapainoa ja oli ei, hän jäikin seisomaan! Tuo tuli siitä, että hän vilkasi makuukamarin ikkunaan, nähdäkseen, josko isä häntä katselisi. Tämä siellä käyskenteli ja puki päälleen.
Pöydän alla olevaan viheriään pussiin hän saattoi sen piilottaa, jos vieras sattui tulemaan, ja siltä varalta hänellä oli ompelupöydän avatun kannen alla keskentekoinen naisen kaulus neuloineen ja lävistimineen. Seitsemän pientä paitaa oli jo valmiina ja sievästi kokoonkäännettynä makuukamarin kaapin alalaatikossa ja tänä iltana hän saisi sinne vielä yhden.
Vain rouva Krabbe kurotti uteliaasti päänsä ja tukevat hartiansa kasvien välistä yläkerran avoimesta ikkunasta. Hän ei löytänyt Alettea eteisestä ja kiiruhti saliin. Ei sielläkään... »Alette!» hän huusi. Makuukamarin lukkoa kierrettiin hiljaa. »Jakob, oletko vihdoinkin kotona», hän tuli alakuloisena ulos huoneesta. »Alette mutta mikä nyt?»
Alette huomasi, että hän saattoi vähimmästäkin joutua pois tasapainostaan; tuskin mitään tarvitsi kotona tapahtua, ennenkuin myrsky jo nousi, ja siksi Alette olikin viime aikoina oppinut hyvin varovaiseksi. »Jörgen Berven tulee metsistään meille tänään, Alette!» sanoi Jakob eräänä aamuna tullessaan kirje kädessä makuukamarin kynnykselle. »Hän viipyy pari päivää.