United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ensimmältä hävetti häntä itseäänkin tuommoiset mietteet, mutta vähitellen tottui hän niihin. Siihen lisäksi osasi Himmi muutamilla hämärillä lauseilla uskottaa Kallelle, että Loviisalla kyllä olisi enämmän aikaa seurustelemiseen uhrata, jos heidän seuransa häntä huvittaisi. Harmikseen huomasi Kalle niin olevankin asian laidan ja niin todella olikin.
Nyt vasta tunsi Jeriko itsensä oikein yksinäiseksi ja hylätyksi, sillä Sormulaisen käytös osotti selvästi, mitä sekä Loviisalla, että hänellä oli edessä, kärsimystä ja tuskaa. Katkerammalta, kuin ensin, tuntui nyt Jerikosta rukkiukon kuolemakin, joka oli ollut syynä Loviisan tunteen purkaukseen.
Kaisa sai toistaa kysymyksensä ennen kuin Antti tointui selittämään: »Mikäpäs sillä Loviisalla lienee jaksaessa varsinkin terveyden puolesta, kun se pääsi sinne Vanhanpihan Ristiinan viereen hautuumaahan.» »Herra isä tokiinsa siunatkoon», huudahti silloin Kaisa silmät pyöreinä hämmästyksestä, ja lisäsi: »Mikä sen Loviisan nyt tappoi kesken ikäänsä!
Helmikangas on hyvä ja tulee tänne toiseen huoneeseen, sanoi tämän jälkeen Vierimän ukko, otetaan kuppi kahvia. Tulkaa, Mari ja Heikki myös, täällä on Loviisalla ollut jo kauan aikaa kahvi kuumana pesässä, vieraiden varalla. Silloin menimme kaikki sievään, pieneen kamariin ja meille kaadettiin kahvia. Minä kumminkaan en mennyt pöydän luo, vaan jäin ovipieleen seisomaan.
Ja minä sain vielä Aspelalta rahaakin ostaakseni elukoita ja hankkiakseni työkaluja. Se vähäinen perintö, joka Loviisalla oli, tuli myöskin samassa minun käsiini ja häiden loputtua muutin minä vaimoni ja äitini kanssa Helmikankaalle. Olin tehnyt Loviisan kanssa ikuisen kaupan ja olin myöskin Helmikankaan isäntä; mutta iso velka niskassa ja huolta säkillinen. NELJ
Monta se on hylännyt muutakin hyvää tarjoumusta. Se sinua odottaa, siitä minä olen varma", vakuutti isäntä ja kuvaili: "On sinusta hätä kaukana. Loviisalla on lehmiä, lampaita ja muuta maanpäällistä. Niin sinä elät kuin herran kukkarossa. Usko pois Pekka!" "Uskon että joka lantiksi on lyöty se lanttina pysyy, minkä minäkin", sanoi Pekka jäykästi ja kohosi seisalleen.
Alussa paheksui Kalle sitä, kun Loviisalla oli niin vähän aikaa hänelle uhrata, mutta vähitellen haihtui kaipaus ja Himmin seura palkitsi hänelle kaikki. Himmi, jos kukaan, osasikin kiinnittää nuoren miehen itseensä. Hän oli lukenut paljon kaikenmoisia kirjoja ja Kallen täytyi ihmetellä hänen mielikuvituksensa laajuutta ja tietojensa paljoutta.