United States or Ukraine ? Vote for the TOP Country of the Week !
Voi tokiinsa että tuommoinen tapaus Herra Jumala että silmänräpäyksessä piti tuommoinen tapaus tulla!" Talossakin syntyi hälinä ja jokainen tahtoi tietää, miten se tapahtui ja miten se oli mahdollista.
Kenonen kiivastui ja käski suutuksissaan: »Viskatkaa sitte se kaivoon, niin eivät ainakaan rosvot varasta!» Rahtilaiset täyttivät pyynnön nopeasti. Anna Liisa huomasi sen ja huusi hädissään lampaiden luota: »Hyvä isä tokiinsa! Minkätähden ne viskasivat Ihalaisen tervatölkin kaivoon?» »Kenonen käski tervaamaan veden, jotta se ei happane», viisastelivat rahtilaiset.
Hyvänen aika tokiinsa, säälitteli Reeta pois kääntyessään. On kai surkeata! Kauniita hyvännäköisiä ihmisen alkuja, vaan ovat kuuroja ja mykkiä. Olivatkohan ne mykkiä, arveli Samppa venheelle mennessä. Mitäs vielä. Ei muuta kuin ylpeitä, sanoi Reeta. Siinä sen näette, tytöt, kuinka halpana herrasväen lapsetkin pitävät meitä talonpoikaisia. Ei puhetta anneta.
Näihin asti on koitettu pitää poissa mailman turhuuden tieltä ja kaikin tavoin koitettu taivuttaa kodin hiljaiseen elämään. Mutta mitäs on voitettu sillä suurella huolella? On kasvatettu vankihuoneitten peloittava asukas. Voi tokiinsa", huokasi äiti ja huulensa värisivät. Isän pienissä kuivissa kasvoissa näkyi syvä ynseys. Itsepintaiset pihkasilmät välkähtelivät koston tulta.
Ja nyt sinä kuolet, kuin Viikunan vasikka viime kesänä," lausui Tiina osanottavasti. "Niin, niin, jos ei apua saada. Voi, voi! Kuolla näin nuorena! Voi tokiinsa, enkähän minä vielä ole valmiskaan ja entäs Lauri sitten " tyttö hyrähti itkuun. "Eikä ole edes lähimailla käärmeen jälen katsojaakaan," toimitti Tiina säälitellen. "Eikös Sikke-muori osaa," kysyi Anni-raukka nihkuttaen. "Mitä osaa?
"Voi tokiinsa! Onko siellä ketään nostamassa?" "Meni sinne Nykälän miehet ... vaan mitään siitä isä..." "Niin kylläkin, isä! Jää tänne, minä menen ilmoittamaan", sanoi Kaisa. Vaan ovea avatessa tulikin isäntä ulkoa ja Kallen huomattuaan kysyi: "Mitä, mitä se Kalle täällä ja Punia ei näy?" "Niin, Punille kuuluu tulleen vähä vahingota", sanoi Kaisa.
Kaisa sai toistaa kysymyksensä ennen kuin Antti tointui selittämään: »Mikäpäs sillä Loviisalla lienee jaksaessa varsinkin terveyden puolesta, kun se pääsi sinne Vanhanpihan Ristiinan viereen hautuumaahan.» »Herra isä tokiinsa siunatkoon», huudahti silloin Kaisa silmät pyöreinä hämmästyksestä, ja lisäsi: »Mikä sen Loviisan nyt tappoi kesken ikäänsä!
Antti mietti nyt sikansa kuolemaa, maahan katsoa murjottaen, ja sylkäsi vieläkin vihaisemmin. Kenonen jo sanoi Hyväriselle: »Hyvärinen! Pidä sinä talossasi kuranssia, etteivät syrjäiset saa ihan iltikseen syleksiä ja vihoitella, tahi minä kun sylkäsen kanssa, niin yli tuvan pitää lentää!» »Voi hyvä isä tokiinsa!» siunasi ja huokasi lopen hätäytynyt Anna Liisa.
Voi tokiinsa ettette ole vikoja jo ennen hierottaneet, kun tuommoiseksi, ihan yhdeksi karikoksi ovat menneet kaulasuonet! Kas, kas, kun ovat kiinteällä, kuin viulun kielet. Ai, ai, että ette ole jo ennemmin hierottaneet, ja jospa sitä jonkunmoisella hierojalla hierottaisikin, niin ne eivät tietäisi näistä mitään, hivelevät vaan päällisin puolin, kuin jäniksen käpälällä.
Lehmä on kirjoitettu ... Omena on pantu ryöstöön ... vallesmanni laittoi sanan, että jos ei mielisuosiollista maksua väliin tule, niin ensi lauantaina myydään huutokaupalla. Voi hyvänen aika tokiinsa! Voi minua onnetonta, kun viimeisen elämiseni vievät! Mistä se on sitten kirjoitettu Omena? kysyin. No, ka, kun sen Kallen kellovelasta!