United States or Nicaragua ? Vote for the TOP Country of the Week !
Maria yskähti, ja heti hän taas sulki, astui hiljaa vuoteen ääreen ja alkoi silitellä tytön hiuksia ja kosteita käsiä. Hän koetti myös lohduttaa kyllä tuosta sateesta pian tulisi loppu, kun nytkin jo näkyi taivas hieman valkenevan Lidon toisella puolen! Pikku Maria hymyili epäilevästi ja kiitti käheällä äänellä. Hän tiesi, ettei hänelle puhuttu totta.
Adelsvärd loi katseensa saarta kohti, joka oli puolitiessä Lidon ja Venetsian välillä. Se houkutteli luokseen sypressiensä hiljaisella juhlallisuudella. Aurinko oli nyt saanut ahmituksi kalpeanpunaista voipuuroa niin paljon, että oli syöpynyt sen puhki ja ruokahalun tyydytys antoi sille voimaa. Se viilsi tukahuttavaa ilmapiiriä, mutta ei rotevan hollantilaisen tavalla.
Ja nyt hän makasi Lidon rannalla ja katseli kelloansa, joka ei tiennyt ajasta mitään. Hän nousi seisaalle ja astuskeli rannemmaksi, sinne päin, missä on suuria kivitokeita Murazzi di San Pietro. Hän lähestyi pientä kalastajapesää, rähjäistä, rappeutunutta kyläpahaista, jossa kirkko oli kukistumaisillaan ja surumielisessä tornissa roikkui laiha kello.
Ja hän lopetti syöntinsä niin pian kuin suinkin ja riensi tavottamaan käsiinsä Rigoa. Tahtooko teidän ylhäisyytenne sinne saarelle maalaamaan? tiedusti Rigo alamaisesti. Adelsvärd mietti asiaa. Mutta luullen näkevänsä toisella puolen Traghettoa Felldnerin harmaan hatun hän hyppäsi gondooliin ja komensi: Lidon rannalle! Eikö siis luostarisaarelle ylhäisyytenne?... Cospetto! noitui Adelsvärd.
Lidolle taikka ei ollenkaan! Hän makasi Lidon laakealla rannalla, missä Adrianmeri lipoi hietikkoa valkoisin, väsynein kielin. Ilma oli raskasta, tukahuttavaa. Aurinko sitruunankeltaisena punertavan udun takana. Olisi hyvin voinut luulla joutuneensa Hollannin rannikolle. Mutta nyt oltiinkin Lidon ijäti ylistetyllä rantaäyräällä. Siellä hän nukahti.
Kyllä piru aina omansa ottaa. Felldner komensi minut euganealaisille vuorille. Siellä ei sinusta kukaan tiennyt mitään. Kai hän lienee Lidon vesillä arvelin minä. Hain joka sopesta. Niitä onkin riittämään asti. Viime päivät olen risteillyt tällä kulkureitillä. Ja sain kun sainkin sinut käsiini. Nyt saat pitää hyvänäsi kapakan siunaukset ison kasan terveisiä ja nuo kaksi kirjettä!
Giardini publici, yleiset puistot, joita siellä on kaksi pientä, ovat alkuaan hietasärkkä, syrjäinen, kulkuveteen pistävä niemeke Lidon sisäpuolella. Sinne viittaamaan ja istutuksia hankkimaan oli tarpeen Bonaparten nero. Näiden pienten puistojen siimestä voi siunata helteisenä päivänä. Mutta silloin ollaan julkisella kävelypaikalla; sen kukat tuoksuvat ikäänkuin viranomaisten palkkaamina.
Sen rämisevä ääni kuului hokevan: Ap-pel-si-na, Ap-pel-si-na! Hän kävi yhtä surumieliseksi kuin torni. Kuinka autiota voikin olla Lidon ijäti ylistetyllä rannalla! Pitkin Adriaa alkoi tuulen voima kiihtyä. Se viilsi syvän raon aurinkoa ympäröivään paksuun, puuromaiseen utuun.