United States or Cyprus ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tiedänhän, että Sinua lienee hirveästi petetty, muuten et saattaisi surmauttaa Genoveevaasi etkä lastasi. Mutta kun kerran saat tietää petoksen, niin ällös murehdi liiaksi. Rakastithan minua aina. Sinä et ole syypää kuolemaani. Niin oli Jumalan tahto.
Sinä, William, joka itse olet sitä tietä käynyt, sinun täytyy nyt auttaa minua saattamaan häntä ijankaikkisen rakkauden luo. Sinä et ole mennyt luotani? Joka ei jättänyt minua tänään, sen täytyy jäädä luokseni kuolemaani asti! TAYLOR. Kuolemaanne asti! KNOX. Aika on mennä täältä pois. DARNLEY. Eikä koskaan palata. TAYLOR. Oi tuota lupausta hän ei täytä! "Eläköön kuningatar!"
Sanotteko minua epäuskoiseksi, jos uskon enemmän kuin te?" "En suinkaan, kenrali!" "Kuulkaa minua sitte. Te sanotte minun haawani waaralliseksi. Warmaan tahdoitte sanoa, että minulla on nyt wiimeinen hetkeni, että aika olisi tehdä kaikki mitä ennen kuolemaani olisi tehtäwää.
Usein olen niin wäsyksissä, että täytyy lewähtää joku aika ennenkuin woin lähteä kotia kohden. Tuommoista on elämäni sitten waimoni kuoleman ollut, ja lepoa ei ole koskaan, unta ei ole koskaan, ruoka ei kelpaa koskaan, omantunnon rauhaa ei ole koskaan ja apua ei kuulu koskaan semmoista semmoista tulee elämäni olemaan kuolemaani asti, joka ei enää ole kaukana.
Vaikkapa merikotkan laulu tietäisikin kuolemaani, niin tällainen on se huono sanoma, jonka huuhkaja tällä kertaa huhuu: Nyt olette, rouva Isolde, kadottanut ystävänne Tristanin. Hän on ottanut itselleen vaimon vieraassa maassa. Vast'edes voitte katsoa itsellenne muuta ystävää, sillä hän on hyljännyt rakkautenne.
Niin, minä pelkäsin usein kuolevani vaurastumattomana kuitenkin tunnustaakseni totuuden ennen kuolemaani, kirjoitin minä kaikki muistiin pani kaikki kuntoon, jos se voi auttaa mutta se on liian myöhäistä liian myöhäistä liian myöhäistä Jumala olkoon minulle, syntisraukka, armollinen! Pitkä epätoivoinen tuska keskeytti hänen puhettansa. Vihdoinkin alkoi hän taasen.
Hyvä, kuiskasi Larsson, meitä luullaan susien vaatteissa lampaiksi, jotka aikovat mennä messuun. Hyss, kuulitteko mitään? Naisen ääni. Hiljaa! Pysähdyttiin ja kuultiin nuoren naisen äänen pimeässä rukoilevan: Pyhä neitsyt, anna minulle anteeksi, ja pelasta minut kuolemasta, niin annan minä huomenna vihkiä itseni nunnaksi ja lupaan palvella sinua kuolemaani saakka!
Kun hän nyt tapasi Isolden laulamassa surulauluaan, sanoi hän nauraen: "Arvon rouva, teidän laulunne on surullinen kuin merikotkan valitus! Sanotaan, että merikotkan laulu merkitsee kuolemaa. Varmaankin teidän laulunne tietää minun kuolemaani: sillä minä kuolen rakkaudesta teihin!" "Olkoonpa vaikka niin", vastasi Isolde.
Minä, näetsen, rakas ystäväni, ajattelen näin – ja huomaapa miten itsekkäästi –: jos on minun puheeni totta, niin kaunistahan on olla siitä vakuutettuna; mutta jos kuoleman jälkeen ei enään ole mitään jälellä, niin minä ainakin tämän ajan ennen kuolemaani täten olen läsnäolijoille vähemmin vastenmielinen, kuin jos valitusvirsiä virittäisin.
Mutta minun sydämmeni on särkynyt kuolemaani asti ja minä menen itkemään pettynyttä toivoani elämäni ajaksi", sanoi Jaakko, tarttuen Marin käteen, ja Jaakko vapisi niin, ett'ei ollut pystyssä pysyä. "No mutta Herran tähden, Jaakko! Tahdotko sinäkin, että menisin tuolle itserakkaalle pöyhisteliälle vaimoksi?" sano! Mari hämmästyksissään.