United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Kyllä, sir, tietysti," sanoi Will, joka, vaikka hän oli paljoa älyllisempi Jessiä, ei huomannut mitä Kenelm tarkoitti; sillä välin Jessie kovasti puristi käsiänsä yhteen, kävi vallan kalpeaksi ja, katsellen säikähtyneenä Willen kasvoihin, vastasi äkkiä: "Oi Mr Chillingly, minä toivon ettette tarkoita Mr Bowlesia?" "Ketäpä toista tarkoittaisin?"

Jumala teidän armoanne siunatkoon, vastasi ukko nöyrästi ja vältellen. Ketäpä täällä voinee muita olla kuin teidän armonne? Sano totuus! Täällä täytyy jonkun olla piilotettuna. Sängyn alla ... ei. Uunin takana ... ei. Ja kuitenkin oli sinulla äsken suurempi tuli takassasi. Mitä? Minä luulen että olet sitä vedellä sammutellut? Vastaa! On niin kylmä, teidän armonne, ja tupa on hatara...

Sen saatte kokea kuten minäkin. Kun omatuntonne teitä soimaa ketäpä se ei soimaisi, vaikkakaan ei sellaisista rikoksista, joista minua syytettiin niin pyrkikää ennen kaikkea sovintoon Jumalan kanssa ja turvautukaa Kristukseen, Hänen rakkaaseen Poikaansa. Hänet Jumala on antanut syntistä maailmaa vapahtamaan. Hän on syntiemme sovitus. Hän vuodatti verensä niiden tähden.

Piispako antautuisi kuppariämmän toimiin uskomaan juoruja ja niillä haukkumaan syyttömiä ihmisiä, kuten meitäkin." "Löylyyttää, kun poika, saattepa nähdä, että niin löylyyttää kun itselleen kelpaa joka miehen." "Mutta siinä kaupassa menettää piispa kunniavähäsensä." "Menetti, mitä menetti, mutta hän uskoo kirkkoraatia ja ketäpä muuta sen tarvitseisikaan uskoa.

Miihkali katsoi uneksien iltataivaan loistoa ja seurasi silmillään punertavaa valoa yhä pitemmälle, kunnes hänen katseensa viimein pysähtyi hautakumpuun. »Luuletko tuon vanhuksen olevan kanssamme tänäänkysyi hän hiljaa vieressään seisovalta kumppaniltaan. »Kenen vanhuksen? Kurjenko? Häntäkö tarkotatsanoi Elias vähän hämmästyneenä. »Ketäpä minä muuta tarkottaisin.

"Mistäs ne otti?" kuuluivat talonpojat vastaavan. "Ja vaikk'ois tikapuutkin", virkkoi verkalleen joku joukosta, "niin ketäpä tuonne haluttaisi kiivetä! Hupsu se olisi, joka sinne menisi! Hän näetsä kun ottaa, niin niskat nurin siinä samassa." "Tappaa ihan puhtaasti!" äänsi nuori vaaleatukkainen, omituisen näköinen mies. "Se on vissi, se", liittivät muut.

Mitä olis minun pitänyt tehdä? sanoi Omar vaikeroivalla äänellä. Se oli hänelle sallittu. Minulle oli ennustettu että paraasta ystävästäni oli tuleva minun pahin viholliseni. Vainajat aina rakastavat meitä; he eivät koskaan tee meille kiusaa. Ketäpä ystävää sinun tarvitsisi peljätä, sinun, joka et koskaan ole ketään rakastanut! huudahti neekerityttö.

Viimeinen Suomen merirajan sisäpuolella kukapa niitä ristiriitaisia ajatuksia jaksaa kertoa; tulkita niitä keskenään taistelevia tunteita, ja ketäpä ne huvittanevat? Jääkööt sinne, minne jäivät joshan eivät joskus jälessäni rientäne ja vaatine takasin palaamaan. Mukava makuusija ja hyvät ruuat laivassa lepyttivät hetkeksi Lienani isänmaan-kaipuun. Matkatoverit olivat myös hauskaa väkeä.

Hiljalleen hän hiipi palmun luo. Mutta makaaja näkyi liikahtavan. Takaisin jälleen majalle päin! Mutta eihän tuo liikunto ollutkaan muuta kuin Mariettan arkaa mielenkuvailua. Ja palmua kohti hän astui taaskin. Mutta kenties hän vaan on makaavinaan. Kotiin taas aika kyytiä! Mutta ketäpä pelkkä "kenties" panisi pakosalle? Rohaistuna läksi hän matkalle palmua kohti.

Siksipä ei hänkään kotiin palattuansa voinut nukkua, sillä ketäpä semmoisissa oloissa nukuttaisi, jos hän ei ole ihan pölkky. Vaikka oli jo yli puoliyön, lähti hän polkupyöräilemään, jäähdyttääksensä tunteitansa yksinäisen luonnon suuressa rauhassa. Pari tuntia sai hän pyöräillä autioilla saloteillä ennen kun rauhottui siksi paljon, että voi päästä unen alkuun.